Hyvä tutkimuskysymys

 

  • Syvenee asteittain. Alkuperäinen ongelma jäsentyy kurssin kuluessa pienemmiksi kysymyksiksi, jotka edelleen ohjaavat tiedon hankkimista ja syventävät ymmärrystä aiheesta. Toisaalta oppijoiden yksittäisistä arkisista havainnoista voi pienryhmässä käytävien keskustelujen kautta muodostua eheämpi kokonaiskäsitys aiheesta. Aiheen kehittelyssä ja ideoinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi miellekarttaa.
  • On aito. Aihe liittyy oikeasti olemassaoleviin ongelmiin tai asiayhteyksiin. Yhtä oikeaa lopputulosta tai tutkimusprosessia kysymyksen selvittämiseksi ei ole olemassa. Tärkeintä on oppia löytämään ratkaisut eteenpäin pääsemiseksi.
  • Kysymysmuotoisuus voi edesauttaa aiheen käsittelyä. Tartu tutkimukseen -oppaan taustalla olevan tutkivan oppimisen mallin mukaisesti kysymysten asettaminen ja niiden seuraaminen sekä jakaminen ryhmässä ovat tapa, jolla työtä viedään eteenpäin.
  • Kiinnostaa oppijaa ja on oppijan itse muotoilema. Kaupungin lähiympäristöä koskevia aiheita voi helposti lähestyä oppijan omasta näkökulmasta. Tämä motivoi oppijoita työskentelemään ja etsimään vastauksia kysymyksiin, joita aiheen käsitteleminen tuo eteen.

 

Mitä tutkimus voi käsitellä?

 

Aiheet voivat käsitellä esimerkiksi tietyn paikan tai ilmiön historiaa, nykytilaa, tulevaisuutta, kehitysvaiheita, keskeisiä piirteitä, sijainnin perusteita tai sen vaikutusta.

Tutkimuskysymys voi koskea tiettyä paikkaa, esimerkiksi yhtä lähiötä tai katua. Tietty paikka toimii tällöin esimerkkinä monista samanlaisista kaduista tai lähiöistä. Voidaan esimerkiksi tutkia turkulaisen Varissuon lähiön historiaa: milloin alue on suunniteltu ja rakennettu, milloin ja millaisia asukkaita alueelle muutti aluksi jne. Tämän lisäksi tutkimukseen olisi hyvä liittää yleistä tietoutta lähiöiden historiasta. Esimerkiksi suomalaisten lähiöiden rakentamisbuumista 1960-1980-luvuilla ja siihen liittyvistä keskeisistä piirteistä.

Toisaalta kysymys voi lähtökohtaisesti koskea kaikkia tietyn kaupungin lähiöitä tai keskustan katuja. Voidaan pohtia esimerkiksi miten suomalaiset lähiöt muuttuvat tulevaisuudessa.

 

Miten kysymys syntyy?

 

Kysymys voi nousta oppijoiden mieleen paikkakuvauksien materiaaleihin tutustuttaessa, niiden yhteydessä esitetyistä tehtävistä tai arkihavaintojen pohjalta.

Apuna ideoinnissa voi käyttää myös paikkakuvausten yhteydessä olevia vinkkejä tutkimuskysymyksistä.

 

ESIMERKKI 1: Oppijat voivat miettiä esimerkiksi, miksi lähiöissä on paljon kerrostaloja ja vähän kauppoja. Tutkimuskysymyksenä voisi olla esimerkiksi:

  • Miten lähiöt on suunniteltu? / Miten lähiö X on suunniteltu?
  • Miksi lähiöt ovat samanlaisia eri puolella Suomea?
  • Miksi isot kaupat / erikoisliikeet (esimerkiksi vaatekaupat) eivät sijoitu lähiöihin?
  • Mitä lähiössä X voi harrastaa?

 

ESIMERKKI 2: Oppijat voivat pohtia millaista on ollut asua lähiössä 50 vuotta sitten. Tutkimuskysymyksiä voisivat olla:

  • Millaista asuminen oli Varissuon lähiössä 1960-luvulla?
  • Mitä nuoret harrastivat lähiössä 1960-luvulla?