Tulviin varautuminen

Tulvavaara

 

Tulvavaara-alueita ovat ne alueet, jotka mahdollisesti tulevat jäämään tulvan alle. Tulvavaaraa kuvataan kartoilla, joissa kuvataan tulvan peittävyys (laajuus) tietyssä tulvatilanteessa.

Vaaran asteena käytetään vesisyvyyttä, virtausnopeutta ja tulvan leviämisnopeutta. Tulvan peittävyyden ja vaaran asteen määrittämiseen käytetään yleensä virtausmalleja.

Katso lisätietoa virtausmalleista esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

 

Tulvariski

 

Tulvariskillä tarkoitetaan erityisesti tulvien aiheuttaman vahingon uhkaa. Suuri riski on silloin, kun tulvan todennäköisyys on suuri alueella, ja kun tällä kyseisellä alueella on haavoittuvia kohteita. Näihin haavoittuviin kohteisiin luetaan muun muassa tiheä asutus ja teollisuuslaitokset.

Tulvariskikartoissa esitetäänkin jokaisessa tarkasteltavassa tulvatilanteessa tulva-alueen:

  • asukkaiden viitteellinen määrä
  • alueella harjoitettavan taloudellisen toiminnan tyyppi
  • laitokset jotka voivat aiheuttaa äkillistä pilaantumista tulvatilanteessa
  • seurauksista mahdollisesti kärsivät suojelualueet

Tulvariskikartoituksissa hyödynnetään myös virtausmallinnusmenetelmiä.


 

Tulvariskien hallinta

 

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja.

Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustavan arvioinnin lisäksi tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille. Tulvavaara- ja riskikarttoja voidaan siis käyttää apuna tulvavahinkojen torjunnassa, pelastustoiminnassa ja alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämisessä.

Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt vuoden 2011 lopulla Suomen merkittävät vesistö- ja meritulvien riskialueet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ehdotuksien mukaisesti. Näitä tulvariskialueita ovat monet suuret kaupungit ja asutuskeskittymät, esimerkiksi Helsingin ja Espoon rannikkoalue, Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalue, Jyväskylä, Pori, Rovaniemi, Kittilä ja useat Pohjanmaan kohteet.

Merkittäville tulvariskialueille tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat direktiivin mukaisesti (katso direktiivistä lisää alla) vuoteen 2015 mennessä. Niissä esitetään muun muassa tavoitteet sekä toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi.

 

Euroopan komission direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta

Euroopan komissio on säätänyt direktiivin tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta. Sen avulla pyritään vähentämään ja hallitsemaan tulvista ihmisen terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia riskejä.

Direktiivi ohjaa tulviin varautumista. Se myös velvoittaa jäsenmaat tunnistamaan merkittävät tulvariskialueet ja laatimaan niille tulvavaara- sekä tulvariskikartat.

Kartoituksen pohjalta laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat, joiden tulee aikataulun mukaisesti olla valmiina vuonna 2015.

Direktiivi ohjeistaa myös, että ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien virtaamiin ja tulvien esiintymiseen tulisi huomioida tulvariskin arvioinnissa.