Hyvinvointia kaupunkivihreästä

Kaupunkiluonnon tarjoamat hyödyt

 

Luonto tarjoaa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kaikille suomalaisille pienistä lapsista työikäisiin ja ikääntyneisiin kansalaisiin saakka.

Luontoa on joka puolella kaupunkia ja sen tarjoamista elämyksistä sekä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista voi jokainen nauttia omassa lähiympäristössään. Yksi viihtyy puistossa tai vehreällä kadulla keskellä kaupunkia, toinen virkistyy syrjäisemmässä kaupunkimetsässä ja kolmas seikkailee kortteleiden väliin unohtuneella rehevällä joutomaalla.

Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla. Yhteiskunnallisesti hyödyt koskevat esimerkiksi ihmisen yleisen terveydentilan paranemista ja työkunnon ylläpitoa, jolloin muun muassa terveyspalveluiden tarve vähenee. Ulkoilupalvelujen (kahvila- ja ravintolapalvelut, ulkoiluvälineiden, kuten kanoottien, luistimien tai suksien vuokrauspalvelut sekä retkeily- ja elämyspalvelut) tuottaminen kuntalaisille on myös taloudellista toimintaa, joka luo työpaikkoja.

Yksilötasolla lähiympäristössä liikkumisen hyötyinä ovat mahdollisuus irrottautua työ- tai opiskeluasioista, nauttia luonnosta sekä toisten ihmisten seurasta tai toisaalta oleskella omassa rauhassa. Omaa terveydentilaa voi kohentaa liikkumalla viisi tuntia kuukausittain luonnossa. Kaupungin lähiympäristöt tarjoavat myös mahdollisuuden oppia ja tutkia sekä luontoon että kulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Lisäksi lähiluonnosta voi hyötyä aineellisesti esimerkiksi keräämällä sieniä, marjoja tai villivihanneksia tai vaikka onkimalla kalaa.

Ulkoilulla lähiympäristöissä on myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Viheralueiden käytön on todettu vähentävän stressiä ja edistävän rauhoittumista. Metsäntutkimuslaitoksessa toteutettiin tamperelaisten ja helsinkiläisten mielipaikkoja koskeva tutkimus, jonka mukaan kaupunkilaisten mielipaikat ovat usein luontopaikkoja. Mielipaikoissa oleilemisen koettiin rauhoittavan, virkistävän, elvyttävän, selkiyttävän ajatuksia ja parantavan mielialaa sekä keskittymiskykyä. Mitä luonnollisempi ja vähemmän rakennetumpi ympäristö oli, sitä elvyttävämmäksi se koettiin.

Kaupunkien viheralueiden arvostukset top 4

 

Kaupunkien viheralueista arvostetaan eniten metsiä ja luonnonmukaiselta tuntuvia, kevyesti hoidettuja viheralueita.

Viheralueiden eniten arvostettuja laatuominaisuuksia ovat:

  • kaunis maisema
  • rauha ja hiljaisuus
  • metsän tuntu
  • erilaiset toimintamahdollisuudet

 

Luonto innostaa liikkumaan ja tätä kautta lisää fyysistä terveyttä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että viheralueiden määrä asuinympäristössä vaikuttaa ihmisten kokemuksiin omasta terveydentilasta. Tutkimukset osoittivat, että mitä enemmän viheralueita oli kolmen kilometrin säteellä kotoa, sitä terveemmäksi kaupunkilaiset tunsivat itsensä.

 

Lähiluonnon käyttö

 

Kaupunkilaisten ulkoilutarpeet ja -tavat vaihtelevat. Lähiympäristöissä liikkumiseen vaikuttavat päivittäinen ja viikoittainen ajankäyttö, vapaa-ajan määrä, vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet virkistäytymiseen ja eri ulkoilumuotoihin liittyvät vaatimukset.

Virkistysalueet tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun eri tavoin eri vuodenaikoina: syksyisin sienestys- ja marjastusmahdollisuuksia, talvisin hiihtoa ja pulkkailua ja kesällä esimerkiksi vesistöjen hyödyntämistä uimiseen ja veneilyyn. Sunnuntaisin ulkoillaan pidempään kuin arkipäivänä. Lähivirkistysalueita käytetään muita virkistysalueita tasaisemmin sekä arkipäivinä että viikonloppuisin.

Mitä lähempänä ja helpommin saavutettava lähin viheralue - esimerkiksi metsä, ulkoilureitti tai puisto - sijaitsee, sitä enemmän sitä käytetään. Mahdollisuus luontoliikuntaan lähiympäristössä tukee kaupunkilaisten tasa-arvoisuutta, koska lähiluontoon pääsemiseksi ei tarvita mitään kulkuvälinettä, eikä siellä liikkuminen ole lompakon paksuudesta kiinni. Sinne on myös lasten, vanhusten ja autottomien helppo mennä.

Lähiluonto tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan, kuten suomalaisten suosimiin kunto- ja sauvakävelyyn, lasten ja koirien kanssa ulkoiluun sekä pyöräilyyn. Juoksulenkkeily on kasvattanut suosiotaan 2000-luvun alusta. Katso muita suomalaisten ulkoilutrendejä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Tuija Sieväsen ja Marjo Neuvosen power point -esityksestä "Kuinka suomalaiset ulkoilevat".

Elämyksiä ja virkistäytymistä kaupunkiluonnon parissa tarjoavat myös esimerkiksi vihergraffitit, kaupunkiviljely laareissa vaikkapa kerrostalon pihassa tai itse toteutettu taide kaupunkiympäristössä esimerkiksi neulegraffiteina.

 

 

Luontoa eri puolilla kaupunkia

 

Kaupunkiluonnosta tulevat ensimmäisenä mieleen puistot ja kaupunkimetsät. Hyvinvointivaikutuksia tarjoavat näiden lisäksi monet muutkin paikat kaupungissa.

 

MetsäMetsät

 

Puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä lähimetsästä, joten metsät ovat suomalaisille tärkeitä lähiluontopaikkoja.

Kaupunkimetsät kuuluvat pääosin kaupunkien omistukseen, joten ne ovat julkista tilaa. Ne tuovat vaihtelua rakennettuun kaupunkiympäristöön.

Metsät tarjoavat kaupunkilaisille kokemuksia luonnosta ja mahdollisuuksia vahvistaa luontosuhdetta eri tavoin. Metsässä pyöräillään ja lenkkeillään metsäteillä ja -poluilla, ulkoilutetaan koiria, marjastetaan, sienestetään, hiihdetään ja kerätään villivihanneksia. Tutkimuksissa on havaittu, että ulkoilu laajalla metsäalueella antavaa parempia terveyshyötyjä kuin liikunta pienillä metsäkaistaleilla.

Metsissä on mahdollisuus vapautua arjen kiireistä ja sosiaalisista normeista. Ne ovat myös paikkoja, jotka voi ottaa haltuun vapaamuotoisesti. Ne eivät ohjaa toimintaa rakennetun ympäristön tavoin, esimerkiksi lapset voivat luoda pienoismaailmansa leikkeineen minne haluavat. Metsät tarjoavat myös suuren osan kaupunkien ekosysteemipalveluista.

 

 

Puistot

 

Luonnosta nauttiminen on helppoa ja turvallista aloittaa lähellä sijaitsevassa puistossa. Niissä on helppo liikkua, koska kävelytiet ja nurmikot ovat hoidettuja. Puistoissa järjestetään usein myös erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Näin puistot toimivat myös sosiaalisina ja yhteisöllisinä ympäristöinä.

 

Hautausmaat

 

Vaikka asiaa harvemmin tulee ajatelleeksi, myös hautausmaat ovat viheralueita. Monille hautausmaat ovat paikkoja, jossa rauhoitutaan ja ajatellaan erilaisia asioita. Luonto on hautausmailla lähellä, ja alueet ovat aina hoidettuja ja siistejä. Hautausmailla voi nähdä helposti esimerkiksi oravia ja alueiden linnusto on usein monipuolinen. Merkkipäivät muuttavat hautausmaan yleisilmettä. Äitienpäivän ruusut ja isäinpäivän tai joulunajan kynttilät luovat erilaisia tunnelmia hautausmaille.

 

Katuvihreä

 

Katuvihreällä tarkoitetaan kaikkea teiden ja katujen varsille istutettua kasvillisuutta. Viihtyisyyttä katuvihreä, erityisesti puut, lisäävät paitsi kaunistamalla ympäristöä myös suojaamalla rakennuksia ja katutiloja tuulilta ja viilentämällä kaupunkia helteellä. Kasvit myös puhdistavat ilmaa sitoen ilman epäpuhtauksia, kuten katupölyä sekä rikin ja typen oksideja.

 

Pihat

 

Pihapiireissä luonnon symbolinen merkitys on suuri. Yksittäinen puu, pensas tai kukkaistutus voi merkitä asukkaalle yhteyttä luontoon. Luontoa voikin kokea jo katsomalla vuodenajan ja vuorokauden aikojen vaihtuvia näkymiä ikkunasta.

Pihoilla puuhailu yksin tai yhdessä lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Kerrostaloissa asukkaat voivat kokea mielekkääksi pihan suunnitteluun ja hoitoon osallistumisen. Yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Kasvillisuus luo viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta pihaympäristöön. Vehreä piha rauhoittaa, vähentävää stressiä ja lisäksi myös elvyttää ja virkistää ihmisiä.

Pihojen kasvillisuus vaimentaa pihan tuulisuutta ja vähentää kaikua tiiviisti rakennetuilla alueilla. Se myös sitoo pölyä, mikä parantaa ilmanlaatua paikallisesti. Pihojen kasvillisuus houkuttelee paikalle eläimiä, minkä monet kokevat virkistävänä.

 

Joutomaat

 

Erilaisten joutomaa-alueiden lähellä asuvat asukkaat ovat usein ottaneet joutomaa-alueet omaan käyttöönsä vapaamuotoisesti. Alueet voivat olla hengähdyspaikkoja keskellä muutoin tiivistä kaupunkitilaa. Useille kaupunkilaisille joutomaat ovatkin mukavia ulkoilumaastoja, joilla lenkkeillään ja ulkoilutetaan koiria. Osa joutomaista on metsäisiä tai muutoin luonnonympäristöltään monipuolisia alueita, jossa on mahdollista tarkastella alueen kasvistoa ja eläimistöä. Myös lapset keksivät helposti leikkejä ympäristössä, joka ei ole liian suunniteltu ja rakennettu. Lue lisää joutomaiden käyttötarkoituksista.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

Katso Liisa Tyrväisen power point -esitys Kaupunkiviheralueiden arvot ja merkitys asukkaille pääkaupunkiseudulla Metsäntutkimuslaitoksen verkkosivuilta.

Tutustu Outi Silfverbergin pro gradu -tutkimuksen yhteenvetoon Kaikkien oma tila – kaupunkiluonnon merkityksiä itä-helsinkiläisten asukkaiden näkökulmasta Aalto-yliopiston verkkosivuilla.

Perehdy Tuija Sieväsen ja Marjo Neuvosen esitykseen Kuinka suomalaiset ulkoilevat Metsäntutkimuslaitoksen kotisivuilta.

Katso myös Metsäntutkimuslaitoksen Metinfon sivut, joilla on esitelmiä ja tutkimuksia aiheesta.

Maija Sipilän ja Liisa Tyrväisen artikkelissa Luontokokemukset ja ekologia kaupungin suunnittelun voimavaroina kerrotaan lisää kaupunkiluontoon liitettyistä kokemuksista. Artikkeli on Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Voit lukea lisää viheralueiden vaikutuksesta psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen Liisa Tyrväisen ja Kalevi Korpelan artikkelista Luonnosta terveyttä onnistuneella kaupunkisuunnittelulla. Se on julkaistu Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisussa Kaupunkiluontoa kaikille.