Kaupunkiviljely

Viljelymahdollisuuksia voidaan lisätä kaupungissa esimerkiksi piha-, katto-, ikkuna-, seinä- ja sisäpuutarhojen avulla. Alla on esimerkkejä viljelyvaihtoehdoista kaupunkilaisille.

 

Syötävät puistot

 

Kaupunkeihin voidaan toteuttaa syötäviä puistoja, joissa kasvatetaan hedelmiä, marjoja, terhoja ja pähkinöitä tuottavia lajeja.

Myös perinteiset omena- ja päärynäpuut sekä herukkapensaat tuottavat syötävissä puistoissa paljon iloa kaupunkilaisille.

Kaupungin työntekijöiden lisäksi syötäviä puistoja voivat hoitaa lähiseudun asukkaat esimerkiksi kurssien ja vapaaehtoistoiminnan muodossa.

Puistojen antimet on kaikkien käytössä. Puistoihin voidaan sijoittaa opastauluja viljely- ja villikasvien käytöstä.

 

 

Yhteisölliset kaupunkiviljelmät

 

Sekä kaupunkien keskustoihin että lähiöihin voidaan luoda yhteisiä viljelyalueita ja jatkojalostustiloja. Tällainen yhteinen viljelytoiminta lisää yhteisöllisyyttä kaupunginosien ja pienten naapurustojen sisällä. Se myös vahvistaa asukkaiden positiivista paikkakokemusta asuinympäristöstään.

Asukasosallisuus kasvattaa yhteisvastuullisuutta yhteisistä viljelmistä. Tulevaisuuden taloyhtiöissä voi olla puutarhoja, taimikasvatustiloja, elintarvikehuoneistotasoiset jatkojalostustilat sekä grillipaikkoja tai pizzauuneja.

 

Koulupuutarhat

 

Kaupunkiviljely voidaan ottaa osaksi kunnan koulutuslaitoksia ja muita toimipisteitä. Koulupuutarhat tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Koulupuutarhatoiminta voi kuulua osaksi biologian, maantiedon ja kotitalouden kursseja. Puutarhoista saada ruokaa myös koulujen keittiöihin.

 

Kattotilojen käyttö viljelypuutarhoina

 

Kattopuutarhat luovat kaupunkilaisille virkistäytymisen tiloja, joissa voidaan oleskella ja järjestää yhteistoimintaa. Katoille riittää valoa ja sadevettä, joten siinä mielessä ne soveltuvat viljelyyn mainiosti.

Kattoviljely jaetaan kahteen osaan: ekstensiiviseen ja intensiiviseen kattoviljelyyn. Ekstensiivinen kattoviljely ei vaadi paljon hoitoa. Se jäljittelee mahdollisimman paljon luontoa. Kasveina voidaan käyttää esimerkiksi sammalia ja mesikasveja. Intensiivinen kattoviljely tarvitsee paksumman ja ravinnepitoisemman alustan. Tämän vuoksi se vaatii rakennukselta kestävyyttä ja säännöllistä hoitoa. Intensiivisen kattoviljelyn keinoin voi katolla kasvattaa lähes mitä tahansa.

Katso YLE Uutisten artikkeli kattoviljelystä.

Tutustu myös Minna Piirosen maisterin opinnäytetyöhön kattoviljelystä. Aalto-yliopisto, Taideteollisen korkeakoulu, muotoilun laitos.

Katso Vimeosta video kattoviljelyn harrastamisesta New Yorkissa.

 

Kaikki talojen pinnat hyötykäyttöön

 

Kaupungin rakennuksilla on kattojen lisäksi paljon muutakin usein käyttämätöntä tilaa, jota voidaan hyödyntää viljelyksille.

Parvekkeet ovat suojattu kasvuympäristö kasveille. Parvekkeet ovat usein pinta-alaltaan pieniä, mutta niiden tila voidaan moninkertaistaa ottamalla haltuun seinät, kaiteet, katto ja lattia.

Eri kasvit vaativat erilaiset olosuhteet ja esimerkiksi kaiteelle voi laittaa kasvamaan erilaisia köynnöskasveja. Parvekkeelle voi rakentaa myös kauniin ruukkupuutarhan.

Ikkunalaudalla voidaan kasvattaa kasveja läpi vuoden. Edellytyksenä on, että kasvit saavat tarpeeksi valoa, eikä ikkunasta vedä liikaa, jotta kasvit eivät palellu. Kesä on kuitenkin valo-olosuhteiltaan parasta aikaa ikkunalautaviljelyllekin. Ikkunalaudalla voidaan harjoittaa esimerkiksi ruukku- ja vesiviljelyä.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

DODO ry:n kaupunkiviljely -aiheinen verkkosivusto.