Hyvä paha lähiö

Lähiö -käsite herättää monenlaisia mielikuvia. Omat kokemukset ja muiden mielipiteet lähiöistä muokkaavat ihmisten käsityksiä.

Mielikuvat ja käsitykset ovat osittain myös sukupolvisidonnaisia. Lähiössä lapsuutensa viettäneet saattavat nostalgisoida nuoruutensa asuinalueita vanhemman ikäluokan nähdessä ne kielteisemmässä valossa, muistellen ehkä sen sijaan nostalgisesti omaa lapsuuttaan maaseudulla.

Lähiörakentamiselta odotettiin aikanaan paljon. Kodin saaminen lähiöstä oli monelle suomalaiselle 1960- ja 1970-luvuilla askel parempaan asumiseen. Lähiöitä rakennettaessa kerrostaloasunnot miellettiin moderneiksi sisävessoineen ja sen ajan näkökulmasta suurine neliöineen.

Toisaalta lähiöitä alettiin arvostella lähes heti niiden rakentamisen jälkeen. Kyseisiin asuinalueisiin on niiden olemassaolon alkuvaiheesta saakka liitetty enemmän tai vähemmän aiheellisesti erilaisia kielteisiä leimoja. Syiksi on mainittu muun muassa epäesteettinen ja virikkeetön ympäristö, alueiden oman identiteetin puute ja asukkaiden kokemukset paikattomuudesta, rauhattomuudesta ja turvattomasta ympäristöstä. Lähiöasumista on arvosteltu passiiviseksi ja siitä on sanottu puuttuvan yhteisöllisyys.

Katso YLE:n Elävän arkiston filmi vuosina 1964–1966 rakennetusta Myllypuron lähiöstä. Helsingin kantakaupungista uudelle alueelle muuttanut asukas sekä kaupungin virkamies kertovat videolla lähiöasumisen hyvistä ja huonoista puolista.

Lähiöalueiden tyypillisenä ongelmana on se, että erityisesti muut kuin lähiöasukkaat liittävät lähiöihin kielteisiä mielikuvia. Toisin sanoen näiden asuinalueiden imago ei yleisesti ottaen ole kovin hyvä. Lähiöasukkaat itse mieltävät asuinalueensa yleensä huomattavasti myönteisemmin.

Kielteisillä mielikuvilla on seurauksensa. Ne vaikuttavat osaltaan alueiden kehitykseen muun muassa asuntojen hintojen alenemisena ja ihmisten muuttopäätöksinä.

Todellisuudessa lähiö -käsitteen alle mahtuu laaja kirjo niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin erilaisia asuinalueita. Jotkut lähiöt sijaitsevat hyvin lähellä kaupungin keskustaa, toisista matkaa keskustaan voi olla parikymmentä kilometriä.

Lähiöiden palveluiden ja työpaikkojen määrä eroaa alueittain. Lähiöt vaihtelevat myös asukasmääriltään ja asukkaiden ikärakenteen suhteen. Eri lähiöissä painottuvat eri tavoin asukkaiden sosioekonominen asema ja etniset taustat.

Lähiöt ovat nyt puolen vuosisadan merkkipaalun ohitettuaan erilaistumassa entisestään. Toiset lähiöt rapistuvat ja niiden maine todennäköisesti heikkenee, toiset lähiöt ovat haluttuja asuinalueita. Lue tästä lisää osiosta Lähiön tulevaisuus.