Missä on keskusta?

Keskustan määritelmä

 

Kaupunkikeskusta on erilaisten toimintojen keskittymä. Siellä sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia toimintoja, kuten erikoiskaupan liikkeitä, vapaa-ajan palveluita, julkisia palveluita, eri toimialojen työpaikkoja sekä asutusta. Mitä suurempi keskusta on, sitä monipuolisemmin siellä on palveluita saatavilla. Joukkoliikenneyhteydet eri puolille kaupunkia ovat keskustasta hyvät.

Kaupungit ovat Suomessa perinteisesti jäsentyneet yhden keskustan ympärille. Kaupunkien historiallisten keskustojen tunnusmerkkejä ovat kauppatori ja kirkko. Keskustat ovatkin toimineet tärkeinä kauppa- ja kohtaamispaikkoina.

1900-luvun kuluessa suomalaisen yhteiskunnan teollistuessa ja modernisoituessa kaupunkien palvelu- ja liiketoiminta keskittyi liikekeskustoihin. Ne tunnistaa yleensä tiivistä ja korkeasta rakennustavasta. Teollisuutta ja asumista on liikekeskustoissa usein vähemmän kuin palvelu- ja liiketoimintoja.

Suurimmat suomalaiset kaupungit ovat alkaneet monikeskuksistua 1980-luvulta lähtien. Kehitys on johtanut historiallisissa keskustoissa sijaitsevien liikekeskustojen merkityksen vähenemiseen ja uusien kilpailevien kauppakeskittymien kehittymiseen kaupunkiseudulle. Lue tästä lisää osiosta Monikeskuksinen kaupunki.

Kaupungissa on perinteisen keskustan lisäksi toiminnoiltaan monipuolisia alakeskuksia ja muita yksipuolisempia keskuksia, joita kuvataan alla olevassa taulukossa. Kaupungin alakeskuksia määrittää siellä olevien toimintojen monipuolisuus. Alakeskuksessa on työpaikkoja, palveluita, asumista ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso.

 

Keskustojen luokitus

 

Kaupunkiseudun keskustaajaman keskusta

  • Vyöhykejaon jalankulkuvyöhyke (katso vyöhykejaosta lisää alta). Sijaitsee noin kilometrin säteellä keskustan toiminnallisesta keskipisteestä. Tämä paikka sijoittuu eri kaupungeissa hieman eri tavoin, esimerkiksi Turussa keskipiste on Kauppatorilla ja Tampereella se sijoittuu rautatieaseman seudulle.

Keskustan jatke

  • Alue tiiviisti yhteydessä keskustaan.

Monipuolinen alakeskus

  • Toiminnoiltaan monipuolinen kaupunkiseudun alakeskus. Voi olla nykyinen tai entinen kuntakeskus. Palvelut ovat joko toriaukion ympärillä tai keskittyneemmin katettuissa tiloissa.

Autoon tukeutuva keskus

  • Pääasiassa kaupallisten palveluiden keskus, jonne kulkeminen tapahtuu autolla.
  • Sijaitsee tyypillisesti moottoriteiden liittymien läheisyydessä.

Paikallinen keskus

  • Toiminnoiltaan monipuolinen, mutta kooltaan huomattavasti alakeskuskusta pienempi keskus.
  • Tyypillisiä paikallisia keskuksia ovat lähiöiden ostoskeskukset.

Lähde: Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot, toim. Kanninen ym. (2010), sivu 43.

 

Liikkumisen vyöhykkeet kaupunkiseudulla

 

Keskustaa ja sen ympäristöä voi määrittää myös liikkumiseen liittyvän vyöhykeajattelun avulla. Kaupunkirakenteessa on havaittavissa useita kaupunkimaisia toimintoja käsittäviä tai niitä ympäröiviä vyöhykkeitä. Ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: varsinaisen keskustan käsittävään jalankulkukaupunkiin ja sitä ympäröiviin joukkoliikennekaupunkiin ja autokaupunkiin.

Jalankulkukaupunki jakautuu ydin- ja pyöräilyvyöhykkeiksi.

  • Ydinvyöhyke käsittää kaupungin liikekeskustan, joka useissa kaupungeissa vastaa kävelykeskustaa. Lisäksi ydinvyöhyke määrittyy perinteiseksi jalankulkukaupungiksi, joka pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa on noin kilometrin säteellä keskustan toiminnallisesta keskipisteestä. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa vyöhyke on laajempi. Ydinvyöhyke on toiminnoiltaan monipuolista aluetta ja palvelut ovat siellä helposti saavutettavissa ilman kulkuvälineitä.
  • Jalankulkukaupunkiin kuuluu myös pyöräilyvyöhyke. Se käsittää esikaupunkialueet, jotka sijaitsevat noin kilometrin levyisenä nauhana jalankulkuvyöhykkeen ympärillä. Tällä alueella asuvat hakeutuvat palveluihin pyörällä, autolla, kävellen tai hyödyntäen joukkoliikennettä.

Joukkoliikennekaupunki joukkoliikennevyöhykkeeseen kuuluvat lähiöt ja bussi-, metro- tai paikallisjunalinjoihin liittyvä muu maankäyttö. Tältä vyöhykkeeltä on toimivat joukkoliikenneyhteydet asuinalueelta keskustaan.

  • Bussiliikenteeseen tukeutuvassa kaupunkirakenteessa tämä vyöhyke ulottuu noin 250 metrin säteelle sellaisista bussipysäkeistä, jotka kulkevat pääkaupunkiseudulla 15 minuutin vuorovälein ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa taajamissa 30 minuutin vuorovälein.
  • Metroon tai paikallisjunaliikenteeseen tukeutuvilla alueilla vyöhykkeen etäisyys pysäkistä on 400 metriä.

Autokaupunki on jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin ulkopuolelle jäävää aluetta, jossa liikutaan pääasiassa henkilöautoilla. Se ulottuu enimmillään noin 50 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Autokaupunki jakautuu kahteen erilaiseen vyöhykkeeseen.

  • Autoon tukeutuvalla vyöhykkeellä on mahdollisuus valita myös muu liikkumismuoto. Tämä käsittää esimerkiksi lähiöiden korttelit, jotka sijaitsevat yli 250 metrin päässä pysäkistä.

Vyöhykkeet muuttavat muotoaan arki-iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin liikennettä on vähemmän. Suorat julkiset kulkuyhteydet vähenevät, matka-ajat kasvavat ja kävelymatkat pitenevät. Vyöhykejaottelu on esitetty muun muassa

Suomalaiset kaupungit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä pienistä jalankulkukaupungeista tehokkaasti rakennetuiksi joukkoliikennekaupungeiksi tai laajoiksi autokaupungeiksi. Pienten kaupunkien kaupunkirakenne on suurelta osin autokaupunkimaista tyyppiä. Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa kaupunkirakenne on pääasiassa joukkoliikennekaupungin tyyppiä. Autokaupunkityyppinen rakenne lisääntyy niissäkin erityisesti reuna-alueilla, mutta myös lähiöissä, esikaupungeissa ja keskustoissa.

Autokaupunkirakenne voi tehostaa kaupungin toimintaa ja palvelee erityisesti auton omistavia aktiivi-ikäisiä kaupunkilaisia. Toisaalta se syrjii sellaisia väestöryhmiä, jotka eivät omista autoa. Autokaupunkirakenne vahvistaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitystä, johon liittyy monia ongelmia. Näitä ovat tuhlaileva maankäyttö, lisääntynyt liikenne ja siten myös liikenneruuhkat sekä teiden ja uusien asuinalueiden suuret perusinfrastruktuurin rakentamiskustannukset.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue lisää keskusta-alueiden ja kaupan alueiden rajauksesta Ympäristöhallinnon sivuilta.