Keskusta eläväksi

Perinteiset keskustat kaipaavat kehittämistä

 

Useissa suomalaisissa kaupungeissa pyritään kiinnittämään huomiota keskustojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Keskustojen toimintoja ja yleisilmettä kohennetaan eri tavoin. Alla on lueteltu kehittämisen tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi.

 

1. Tiivis ja eheä kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteen tiivistämisellä ja eheyttämisellä pyritään ehkäisemään haitalliseksi nähtyä yhdyskuntarakenteen hajautumista.

Eheyttävällä suunnittelulla kehitetään yhdyskuntia monipuolisesti muun muassa kestävän täydennysrakentamisen keinoilla. Kaupungin tiivistämisen tavoitteena on energian säästäminen, päästöjen vähentäminen ja tehokkuuden parantaminen. Lisäksi tiivistämisen avulla pyritään luomaan elävyyttä kaupunkitiloihin.

Lue lisää eheyttävästä suunnittelusta Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisusta Eheät yhdyskunnat - taikasanasta elinympäristöksi (2008).

 

2. Positiivinen imago

Keskustan positiiviseen imagoon panostetaan. Alueen imagolla tarkoitetaan yleistä mielikuvaa, joka ihmisille on muodostunut alueesta. Esimerkiksi Rauma on tunnettu pitseistään ja Vanhan Rauman alueesta, kun taas Lahti mielletään urheilukaupungiksi Salpausselän kisoineen.

Kaupunkien keskustoille voi muodostua muusta kaupungista erillinen imagonsa. Se voi syntyä suunnittelematta, mutta useimmiten alueille pyritään tietoisesti luomaan tietynlaisia imagoja.

Hyvän imagon taustalla on usein vahva alueellinen identiteetti. Positiivisen imagon muodostumista alueelle edesauttaa se, että alueelle kuuluvat ovat itse samastuneet omaan ympäristöönsä ja ovat tietoisia alueensa ominaispiirteistä.

Imagojen luomiseen liittyy nykyisin yhä useammin paikkojen markkinointi ja niiden brändääminen. Kaupunkien välinen kilpailu asukkaista, investoinneista ja turisteista on johtanut kaupunkien tarpeeseen myydä itseään jonkun sellaisen idean kautta, jonka ne uskovat kiinnostavan mahdollisia kohderyhmiä. Brändäämisellä puolestaan tarkoitetaan positiivisen imagon vahvistamista ja sellaisten piirteiden esiintuomista, jotka erottavat kaupungin ja sen keskustan muista vastaavista myönteisellä tavalla.

Vahva identiteetti ja myönteinen imago muodostavat keskustasta omaleimaisen ja muista erottuvan alueen. Samalla keskustan kilpailuetu ja näkyvyys kasvaa suhteessa kaupungin uudempiin keskittymiin ja toisaalta muihin kaupunkeihin.

Lue Suomen Kuvalehti.fi -palvelun verkkosivuilta juttu suomalaisten kaupunkien brändäyksestä.

Lue kaupunkien brändäämisestä lisää Seppo Rainiston tutkimuksesta Kunnasta brändi?(2004).

Lue Helsingin kaupungin verkkosivuilta, mitä tarkoitetaan kaupunkibrändillä ja millainen on Helsinki brändinä.

Klikkaa lukemaan Helsingin kaupungin verkkosivuille mitä tarkoitetaan Helsingin matkailubrändillä.

 

3. Kiinnostavaa kulttuuria

Kulttuuri on tärkeä osa kaupunkielämää. Sen nähdään omalta osaltaan tuovan kaivattua sykettä ja myös taloudellista aktiivisuutta kaupunkikeskustoihin ja lajemmin kaupunkiseuduille. Erilaiset kulttuuritapahtumat ja -hankkeet lisäävät keskustan vetovoimaisuutta ja kiinnostavuutta.

Kaupungit brändäävätkin itseään entistä enemmän juuri kulttuuriin liittyen. Tästä syystä kaupunkeja kiinnostaa kilpailla muun muassa erilaisista kansainvälisistä kulttuuriin liittyvistä kaupunkititteleistä. Esimerkkinä näistä on Turun valinta vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi tai Helsingin valinta vuonna 2012 maailman designpääkaupungiksi.

Kaupunkikeskustojen ainutlaatuiset historialliset ja kulttuuriset piirteet - esimerkiksi kaupungin eri historiallisiin vaiheisiin liittyvät rakennukset ja ympäristöt - ovat lähtökohtia kulttuurisen toiminnan kehittämiselle.

Esimerkiksi Turussa järjestetään vuosittain tapahtumia laidasta laitaan, kaupunkifestivaaleista pyöräilyn kortteliajoihin, saaristolais- ja silakkamarkkinoista Taiteiden yöhön.

Myös erilaisilla tapahtuma-aukioilla ja kauppakortteleilla voidaan kohentaa keskustan elävyyttä. Markkinoinnilla, tapahtumilla, erilaisilla hankkeilla sekä vaikka omalla keskustan sloganilla eli iskulauseella voidaan lisätä keskustan elinvoimaisuutta.

 

4. Joustava liikenne

Kaupunkikeskustoja on pyritty elvyttämään myös liikenne- ja pysäköintijärjestelyillä. Monet suomalaiset kaupungit ovat toteuttaneet kävelykeskustoja tai kävelykatuja keskustoihin. Myös pyöräilymahdollisuuksien parantamiseen on kiinnitetty huomiota.

Esimerkiksi Helsingissä on rakennettu vanhaan junaradan kuiluun Baana eli pyöräily- ja kävelytie, joka ulottuu Ruoholahdesta Töölönlahdelle. Baanalla on myös ajanviettopaikkoja, kuten koripallokenttä ja paikka petankin pelaamiselle. Viihtyisyyttä luovat puut, pensaat, köynnökset ja kukat.

Keskustojen liikennejärjestelyjä koskeviin suunnitelmiin kuuluu monessa kaupungissa pysäköintialueen siirtäminen maan alle. Maanpäällinen tila vapautuu esimerkiksi kortteleiden täydennysrakentamiseen, kävelyalueiksi tai puistoiksi.

 

5. Viihtyisät viheralueet

Erikokoiset ja -tyyppiset puistot ja viheralueet, esimerkiksi läpi kaupungin jatkuvat vihervyöhykkeet tai vihreät kävelykadut, luovat keskustoista kaikille kaupunkilaisille viihtyisiä kokoontumis-, ajanvietto- ja harrastuspaikkoja.

Kasvillisuus tuo keskustoihin elävyyttä ja kauneutta. Viheralueet voivat myös toimia rauhallisina katveina, joissa ihmiset voivat levätä ja seurata kaupunkielämää. Positiiviset ympäristökokemukset vahvistavat osaltaan paikkaan kuulumisen tunnetta, joka on lähtökohta alueellisen identiteetin muodostumiseksi.

Kaupunkiluonnolla on ekologista merkitystä. Puistot, vihervyöhykkeet ja -kaistat sekä puutarhat tuottavat ihmisille ekosysteemipalveluita. Luontoalueet muun muassa vaimentavat liikenteen melua, sitovat hiukkasia ja viilentävät ilmaa. Ne myös suojaavat asutusta tulvilta ja turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiluonto tarjoaa myös kulttuurisia ekosysteemipalveluita, kuten mahdollisuuksia virkistymiseen ja kuntoiluun, myönteisiin luontokokemuksiin ja luonnosta oppimiseen.

Monikulttuurisuuden huomioiminen puistosuunnittelussa lisää kaupunkitilan käytön oikeudenmukaisuutta mahdollistaen eri etnisille ryhmille myönteisiä kokemuksia viheralueista ja kaupungista. Lue aiheesta lisää kaupunkiluontoa ja monikulttuurisuutta käsittelevästä julkaisusta Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus - maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä.

 

 

Kolme keskustan kehittämiseen liittyvää haastetta

 

1. Omaperäisen ilmeen löytäminen ja keskustan identiteetin määrittäminen.

Muualta suoraan kopioitu, ehkä kansainvälisen mallin mukaan toteutettu uudistamishanke saattaa toteutua käytännössä niin kutsuttuna hengettömänänä kaupunkitilana. Esimerkiksi aiemmin vilkas kauppatori saattaa uudistamisen jälkeen muuttua hengettömäksi tilaksi, jos kaupunkilaiset eivät jostain syystä koe uudistettua aluetta omakseen. Onkin syytä pohtia, mikä keskustassa on ainutlaatuista, omaperäistä ja säilyttämisen arvoista. Mitä olisi syytä uudistaa?

2. Elävyyden säilyttäminen.

Keskusta on ihmisten kohtaamispaikka. Ihmisjoukossa voi tuntea kuuluvansa muiden joukkoon, ja samalla seurata muita ihmisiä tuntemattomana.

Elävyyden säilyttämiseksi on ehdotettu esimerkiksi keskustan sekoitettua tilankäyttöä. Keskusta-alueelta löytyisi tällöin asumista, erikoiskauppoja, työtiloja ja toimistoja, baareja, kahviloita ja klubeja. Lue keskustan sekoitetusta tilankäytöstä lisää rudi.netin artikkelista Regenerating urban cores.

Lue lisää tekijöistä, jotka luovat eläviä ja houkuttelevia katuja kaupunkeihin.

3. Yhteistyön onnistuminen.

Eläväinen kaupunkikeskusta ei synny vain toimintoja lisäämällä, vaan keskustan kehittämisessä tarvitaan toimivaa yhteistyötä eri osapuolten, kuten kaupungin, liike-elämän, kiinteistön omistajien ja asukkaiden välillä. Positiivinen asenne keskustan kehittämiseen ja erilaisiin uudistamismahdollisuuksiin on erityisen tärkeää.

Useissa kaupungeissa on onnistuttu uudistamaan ja parantamaan ydinkeskustoja monin eri tavoin. Keskustat ovat vähitellen alkaneet taas vetää toimintoja ja ihmisiä puoleensa. Edistystä on siis tapahtunut, mutta keskustojen kehittämistyötä on vielä paljon jäljellä.

Lue Elävä kaupunkikeskusta ry:n internetisivuilta esimerkkejä onnistuneista keskustan uudistushankkeista.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

Alla on esimerkkejä kaupunkien keskustojen kehittämishankkeista.

Hakusanoilla "keskustan kehittäminen" ja kaupungin nimi löytää Internetistä kaupunkikohtaisia esimerkkejä kehittämishankkeista.

Topi Antti Äikäksen teos Imagoa etsimässä - kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien markkinointiin (Suomen Kuntaliitto, 2004) löytyy Internetistä käyttämällä hakusanana kirjan nimeä.