Kehittyvä keskusta

Perinteisten keskustojen haasteet

 

Kaupunkiseuduilla tapahtuu kahden suuntaista kehitystä. Toisaalta kaupunkiseudut hajautuvat, ja varsinkin suuriin kaupunkeihin syntyy uusia ytimiä, jotka haastavat perinteisten keskustojen asemaa. Hajautumiskehityksen on nähty edistävän perinteisten kaupunkikeskustojen taantumista. Tähän liittyy monenlaisia ilmiöitä, kuten keskustojen palvelutarjonnan supistumista, asukasmäärien vähenemistä ja väestörakenteen yksipuolistumista.

Vastareaktiona tälle kehitykselle kaupunkiseutujen keskustoja pyritään tiivistämään ja täydennysrakentamaan, jotta edellä mainitut uhkakuvat eivät toteutuisi. Keskustoja elävöitetään monenlaisin tavoin. Keinoina ovat muun muassa liikennejärjestelyjen parantaminen ja kaupunkikulttuuriin panostaminen. Uudistukset liittyvät usein kaupunkien keskusta-alueiden kehittämishankkeisiin. Lue aiheesta lisää osioista Keskusta eläväksi.

Muutosta onkin tapahtunut. Tästä kertovat esimerkiksi Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot -tutkimushankkeen tulokset. Hankkeessa tarkasteltiin yhdeksän suomalaisen kaupunkiseudun kehitystä vuodesta 1985 vuoteen 2005. Tutkimuksen mukaan jalankulkuvyöhykkeet näissä kaupungeissa ovat alkaneet tiivistyä 1990-luvulla. Tämä näkyy seuraavalla tavalla:

  • asukastiheys ei näillä alueilla kaupungeissa enää laske, ja joissain kaupungeissa asukastiheys kyseisillä alueilla on kääntynyt kasvuun.
  • väestömäärä on osassa tarkasteltujen kaupunkiseutujen jalankulkuvyöhykkeistä säilynyt muuttumattomana. Useammalla kaupunkiseudulla väestömäärä niillä on alkanut kasvaa.

Työpaikat keskittyvät edelleen kaupunkiseuduille ja erityisesti kaupunkien keskuksiin. Työssäkäyntialueet ovat sen sijaan laajentuneet. Kaupunkiseudun keskuskaupungin ytimessä pendelöidään töissä päivittäin useamman kunnan alueelta. Katso lisää tietoa työssäkäyntialueiden muodostumisesta SYKEn verkkojulkaisusta Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (2012) sivulla 19.

Osa kaupallisista palveluista on alkanut etsiytyä kaupunkimaisten alueiden reunoille hyvien kulkuyhteyksien varrelle kaupan suuryksiköiksi. Lue tästä lisää monikeskuksista kaupunkia käsittelevästä osiosta.

 

 

Miksi keskustat ovat tärkeitä?

 

Perinteisten keskusta-alueiden säilyttäminen elävänä ja toiminnoiltaan monipuolisina on tärkeää monestakin syystä. Keskusta on paikka, jonne kaupungissa vierailijat yleensä saapuvat. Sinne ovat sijoittuneet monet kaupungin tunnettavuustekijät, esimerkiksi erilaiset nähtävyydet ja museot, ravintolat sekä erikoiskaupat ja hotellit.

Myös paikalliset asukkaat kokoontuvat keskustoihin viettämään aikaa ja asioimaan. Keskustan julkisilla tiloilla on merkitystä kaupungin asukkaille kaikkien yhteisinä viihtyisinä "olohuoneina". Viihtyisät keskustat vahvistavat kaupunkilaisten alueellista identiteettiä ja tunnesiteitä kaupunkeihinsa.

Keskustoilla on lisäksi suuri imagollinen merkitys niin turistien, uusien asukkaiden, yritysten kuin investointienkin houkuttelemisessa kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille.

Perinteinen keskusta symbolisoi koko kaupunkia. Jos se taantuu, niin kaupunki ja kaupunkilaiset joutuvat muutokseen monessa suhteessa. Esimerkiksi mihin paikkoihin turistit ja asukkaat kokoontuvat? Mihin rakennetaan uusia hotelleja? Mitkä paikat tai tekijät kaupungissa nousevat imagollisesti merkittäviksi, eli mistä kaupunki tunnetaan muualla?

 

LISÄÄ TIETOA

 

Suomalaisen yhdyskuntarakenteen kehityksestä voit lukea lisää teoksesta Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Toim.: Kanninen, Kontio, Mäntysalo ja Ristimäki (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101, 2010). Julkaisun liitteissä on diagrammeja muun muassa jalankulkuvyöhykkeiden asukastiheyden, väestömäärien ja työpaikkojen määrien muutoksista vuosina 1980-2005.

Katso Paula Korkalan esitys Oulun (seudun) kaupunkirakenne, jossa tarkastellaan myös kaupunkirakenteen muutosta. Esitys on pidetty Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa.