Mitä on monikeskuksisuus?

Kaupunkirakenne muuttuu

 

 

Keskustamaiset toiminnot eli kauppa ja palvelut sekä työn ja vapaa-ajan toiminnot ovat keskittyneet perinteisesti kaupungin ydinkeskustaan. Niinpä suurin osa kaupunkilaisista on suunnannut sinne töihin tai vaikkapa vaateostoksille. Keskustaan on kuljettu harrastuksiin tai viettämään aikaa kavereiden kanssa.Suurin osa paikallisliikenteen linja-autojen reiteistä on suunniteltu kulkemaan keskustan kautta

Ydinkeskustojen asema kaupunkien keskipisteenä on alkanut heikentyä kaupunkien rakenteen muutoksen myötä erityisesti isoilla kaupunkiseuduilla 1980-luvulta lähtien. Kaupungin toiminnot ovat alkaneet keskittyä aiemmasta kehityksestä poikkeavalla tavalla laajalle kaupunkiseudulle uusiksi keskittymiksi perinteisen ydinkeskustan rinnalle. Näitä keskittymiä voi syntyä kaupungin alueelle useita. Kaupunkien rakenne kehittyy monikeskustaiseksi eli polysentriseksi

Usein monikeskuksisella kaupunkirakenteella viitataan Suomessa laajaan pääkaupunkiseutuun, Helsingin metropolialueeseen, ja sen sisällä tapahtuvaan toiminnalliseen erikoistumiseen. Kuitenkin myös muiden suomalaisten kaupunkien rakenteessa on merkkejä monikeskuksistumisesta.

Monikeskuksisuutta eri aluetasoilla

 

Monikeskuksisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti useiden keskusten sijoittumista tietylle maantieteelliselle alueelle.

Monikeskuksisuutta voidaan tarkastella kaupunkiseutujen sisäisenä monikeskuksisuutena. Tällöin viitataan kaupunkirakenteen hajautumiseen ja uusien alakeskusten syntymiseen kaupunkiseudun alueelle.

Monikeskuksisuutta voidaan tarkastella myös aluerakenteena koko valtion tasolla. Tällöin kiinnitetään huomiota eri kokoisten kaupunkiseutujen välisiin yhteyksiin sekä kaupunkiseutujen suhteeseen niitä ympäröivään maaseutuun.

 

 

Yksikeskuksinen kaupunki

  • Virtaukset yksisuuntaisia.
  • Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset.
  • Hierarkinen rakenne.

 

Monikeskuksinen kaupunki

  • Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia.
  • Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita.

Kuva on muunnelma Vesa Kannisen Monikeskuksisuuden monet todellisuudet -esityksen mallista sivulta 4 .

 

Uusia erikoistuneita keskittymiä

 

Monikeskuksinen kaupunkirakenne muodostuu useista toiminnallisesti erikoistuneista keskittymistä. Ne ovat useimmiten kaupan suuryksiköiden varaan rakentuneita keskuksia: hypermarketteja, ostoskeskuksia tai huoltoasema-myymäläkeskittymiä, jotka ovat syntyneet kaupungista pois johtavien pääteiden läheisyyteen.

Kaupan suuryksiköiden vetämänä keskuksiin on seurannut muita palveluita kuten posti, apteekki, Alko ja pankit. Myös julkisia ja vapaa-ajanpalveluita siirtyy näihin uusiin keskittymiin. Näitä ovat esimerkiksi kirjasto, työvoimatoimisto, erilaiset ravintolat ja pelimaailmat.

Uuden keskittymän erikoistuminen tarkoittaa sitä, että se tarjoaa sellaisia toimintoja tai palveluita, joita pääkeskus ei tarjoa. Keskittymien toiminnot tai palvelut voivat olla toisiaan täydentäviä.

Näin syntyneet erikoistuneet palvelukeskittymät luovat uusia keskeisyyden muotoja kaupunkirakenteeseen. Muualla kuin Helsingin metropolialueella kaupunkien uudet keskukset ovatkin pääasiassa näitä kaupallisten toimintojen keskittymiä.

Tulevaisuudessa kaupunkien uudet keskittymät eri puolella Suomea voivat käsittää muutakin kuin pääasiassa kaupallista toimintaa. Ne voivat olla elinvoimaisuutensa säilyttäneitä asumalähiöitä tai suuren kaupungin ympärillä sijaitsevia pienempiä kaupunkeja, jotka ovat keskuskaupungin laajentumisen myötä kasvaneet siihen kiinni. Erikoistunut keskittymä voi olla myös työpaikka-alue, esimerkiksi ”toimistokaupunki” tai vapaa-ajan palveluita käsittävä keskus.

Suomalaisessa kaupunkikehityksessä kauppa ja toimistojen erikoistuneet keskittymät eivät ainakaan vielä uhkaa perinteisten kaupunkikeskustojen asemaa etenkään keskeisinä työn ja vapaa-ajanvieton paikkoina. Sen sijaan kaupallisten toimintojen siirtyminen pois perinteisistä kaupunkikeskustoista on vaikuttanut niiden elävyyteen ja vetovoimaisuuteen.

 

Hajakeskitetty lähiörakenne monikeskuksisen kaupunkirakenteen edeltäjänä

 

Monikeskuksinen kaupunkirakenne ei ole uusi asia. Kaupunkeja on suunniteltu kansainvälisen mallin mukaan Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähiöperiaatteen mukaisesti. Lähiöt muodostettiin sijoittamalla ne satelliittimaisesti perinteisestä kaupunkikeskustasta irrallisiksi alakeskuksiksi.

Lähiöiden kehittymisen taustalla oli kaupunkisuunnittelun tavoite ryhmittää asuminen ja palvelut hajakeskitetysti luonnon keskelle kaupunkikeskustan ulkopuolelle. Liikekeskustat, teollisuus ja asuminen eriytettiin omiksi alueikseen kaupungissa. Lue lähiöiden suunnittelusta ja rakentamisesta lisää lähiötä käsittelevästä osiosta.

Nykyisessä kaupunkikehityksessä kohti monikeskuksista kaupunkirakennetta uusilla keskittymillä ei tarkoiteta asumalähiöitä. On mahdollista, että keskittymät sijaitsevat näiden lähiöiden läheisyydessä tai joistakin lähiöistä on voinut kehittyä uusi keskus, mutta niiden syntyhistoria on erilainen kuin lähiöiden.

 

Kolme näkökulmaa monikeskuksisuuteen:

 

Morfologinen monikeskuksisuus: kaupunkiseudun rakenne verkostoituu, syntyy useita keskuksia yhden suuren keskuksen sijaan.

Toiminnallinen monikeskuksisuus: keskusten välille muodostuu työnjakoa. Keskukset täydentävät toisiaan esimerkiksi palvelu- tai työpaikkatarjonnan suhteen.

Relationaalinen monikeskuksisuus: keskusten välillä virtaavat ihmiset, tavarat, pääoma ja tieto. Esimerkkejä ovat liikennevirrat tai digitaaliset tiedon virrat.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue aiheesta lisää julkaisusta Monikeskuksisuuden monet todellisuudet. Se on Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä Tampereen teknillisen yliopiston EDGE-kaupunkitutkimuslaboratorion raportti.

Tutustu myös Suomen ympäristökeskuksen Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa -raporttiin (2012).

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n verkkosivuilla on artikkeli Kauppakeskusten sijainti on tuhannen euron kysymys.