Hajautuva kaupunkirakenne

Yhdestä moneen keskustaan

 

Suomalaisten kaupunkien kehitys johtaa monikeskuksiseen suuntaan. Tämän kehityksen taustalla on kaksi suuntausta. Näitä ovat ensinnäkin yksikeskustaisten kaupunkiseutujen keskeisyyden purkautuminen ja toiseksi kaupunkien kasvu. Kaupunkirakenne hajautuu laajalle kaupunkiseudun alueelle.

Yksikeskustaisen kaupungin keskeisyyden purkautuminen tarkoittaa sitä, että palvelun, kaupan, työn ja vapaa-ajan toiminnot siirtyvät perinteisestä keskustasta uusiin erikoistuneisiin keskittymiin. Myös monen asumalähiön palvelut näivettyvät lähistön uuden kauppakeskuksen houkutellessa asiakkaita lähiöstä.

Lisäksi monikeskuksisen kaupunkirakenteen syntyyn vaikuttavat seutuistuminen ja tämän seurauksena kuntien yhteenkasvaminen. Seutuistumisella tarkoitetaan kaupunkien kasvua yli kuntarajojen. Kaupunkirakenne hajautuu ja sirpaloituu keskuskaupungin ja sitä ympäröivien kuntien alueelle. Asuminen levittäytyy vanhojen kuntakeskusten vaikutusalueiden ulkopuolelle ihmisten etsiessä väljyyttä asumiseensa.

Eräänä keskeisenä syynä asumisen hajautumiseen laajalle kaupunkiseudun alueelle on se, että monen ihanteena on nykyisin asua rauhallisella, luonnonläheisellä ja turvallisella omakotialueella. Parantuneet liikenneyhteydet ja väestön vaurastuminen ovat luoneet mahdollisuuksia etsiä asuntoa yhä laajemmalta kaupunkiseudun alueelta.

Asukkaat liikkuvat päivittäin usean kunnan muodostamalla kaupunkiseudulla. Asumisen hajautuminen on johtanut siihen, että kotitalouksissa on välttämätöntä olla yksi tai kaksi autoa arkiliikkumisen mahdollistamiseksi.

Kuntien kasvaessa yhteen kaupunkirakenteeseen syntyy uusia painopistealueita. Asumisen uudet keskittymät syntyvät paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa ja joissa on tonttitarjontaa. Uusi keskittymä ei siis välttämättä muodostu vanhan kuntakeskuksen paikalle, vaan sinne mistä pääsee helposti liikkumaan palveluihin ja töihin. Kehä-, ohitus- ja moottoritiet ohjaavat merkittävästi uusien keskittymien sijoittumista kaupunkiseudulla.

Monikeskustaisessa kaupungissa suuri osa arkisesta liikkumisesta - niin töihin, kouluun, ystävien luokse kuin muillekin asioille - tapahtuu kaupungin reunavyöhykkeellä, ei niinkään reunoilta keskustaan kuten yksikeskustaisessa kaupungissa.

Kehitys kohti monikeskuksista kaupunkirakennetta on jatkuvaa muutosta. Tässä suhteessa jokainen kaupunki kehittyy omalla tavallaan. Lisäksi kehitys voi edetä eri toimintojen suhteen eri vauhdilla. Kaupunki voi olla esimerkiksi työpaikkojen suhteen yksikeskuksinen, mutta kaupallisten toimintojen suhteen monikeskuksinen.

Kaupunkirakententeen hajautuvasta kehityksestä huolimatta perinteisten kaupunkikeskustojen symbolinen ja myös toiminnallinen merkitys on edelleen vahva. Suuri osa kaupunkilaisista ja ympäröivien kuntien asukkausta käy niissä edelleen säännöllisesti töissä, harrastamassa ja asioimassa. Perinteinen kaupunkikeskusta myös symbolisoi koko kaupunkia. Lue tästä lisää osiosta Kehittyvä keskusta.

 

 

Eheyttävällä suunnittelulla toimivampi kaupunki

 

Kaupunkirakenteen hajautumiseen liittyy haasteita: tuhlailevaa maankäyttöä, lisääntynyttä liikennettä ja siten myös liikenneruuhkia ja suuria perusinfrastruktuurin rakentamiskustannuksia. Kaupunkirakenteen hajautuminen tuo suuria kustannuksia julkiselle sektorille. Tarvitaan esimerkiksi uusia liikenneväyliä sekä jäte- ja vesihuollon verkostoja.

Haasteena on myös asumalähiöiden ja kuntakeskusten palveluiden heikkeneminen. Koska palveluita on haettava kaukaa, auton omistamisesta tulee asukkaille entistä tärkeämpää.

Ratkaisuksi on ehdotettu eheyttävää suunnittelua, jonka avulla kaupunkien kasvu ja rakennuspaineet saadaan suunnattua olemassaolevan yhdyskuntarakenteen sisälle sen jatkumoksi tai erillisiksi tiiviiksi satelliittiyhdyskunniksi.

Olennaista on kehittää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Riittävän suuret asutuskeskittymät pystyvät pitämään yllä palveluita, jotka sijaitsevat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä.

Eheissä yhdyskunnissa on otettu huomion myös elin- ja asuinympäristöjen laatu esimerkiksi säilyttämällä asukkaille tärkeitä lähiviheralueita.

Aalto-yliopiston verkkosivuilta voit ladata luettavaksi Vesa Kannisen ym. toimittaman tutkimusraportin Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot (2010). Siinä tarkastellaan yhdyskuntarakenteen hajautuvaa kehitystä, tästä seuraavaa asukkaiden riippuvuutta yksityisautoilusta sekä eheyttävän suunnittelun näkökulmia ratkaisuna kehityssuuntaukseen.

Katso myös Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta Urban zone -tutkimushankkeen tuloksiayhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutuksesta Uudellamaalla. Siinä yhdyskuntarakenne jaotellaan jalankulku-, auto-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Lisäksi tarkastellaan väestön jakautumista, liikkumistapoja ja auton käyttämistä vyöhykkeittäin.

 

Kaupunkiseudut toiminnallisina kokonaisuuksina

 

Seutuistumisen seurauksena muodostuu yhtenäisiä toiminnallisia alueita, kaupunkiseutuja. Ne muodostuvat kunnista, jotka tekevät yhteistyötä keskenään. Katso Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta kaupunkiseudut Suomessa.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisussaKaupunkiseutujen väestönmuutos ja alueellinen kasvu voit tarkastella vertailua suomalaisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteesta niiden koon ja monen muun tekijän suhteen.

Määritelmiä yhtenäisistä toiminnallisista alueista tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kaupunkiseutujen kunnat tekevät nykyisin yhteistyötä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestelyjen suhteen. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiseutujen asukkaat asuvat ja liikkuvat laajoilla kaupunkiseutujen alueilla yli kuntarajojen.

Kuntaliitoksien eräänä lähtökohtana on yhtenäisten toiminnallisten alueiden muodostuminen. Lue tarkemmin Kunnat.net -palvelun verkkosivulla tekstistä Kaupunkiseutujen suunnitelmat.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue Suomen ympäristökeskuksen verkkojulkaisu Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (2012).

Tutustu Kari Oinosen esitys Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys ja sen vaikutus asuntotuotantotarpeeseen. Esitetty Paikkatieto asumisen ja yhdyskuntien kehittämisessä -tilaisuudessa 28.5.2012.

Katso myös Suomen ympäristökeskuksen verkkojulkaisu Kestävät kaupunkiseudut - kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi (2011).

Euroopan ympäristökeskuksen verkkosivuilla on Urban sprawl in Europe - the ignored challenge -raportin (2006) lehdistötiedote ja linkki koko raporttiin.

Erkki Niemi on kirjoittanut artikkelin Kaupungin rajat Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaukseen 3/2004.