Kaupunkien turvallisuusuhkia

Globaalistuvassa maailmassa kaupunkien turvallisuusuhkat ovat saaneet uusia muotoja. Terrorismi ja lähiölevottomuudet ovat eräitä kaupunkien turvallisuutta viime vuosina järkähdyttäneitä ilmiöitä.

Maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on koettu viime vuosina levottomuuksia eri puolilla Eurooppaa. Tukholma Husby nousi keväällä 2013 kansainvälisiin otsikoihin, kun maahanmuuttajanuoret polttivat autoja. Husbyn asukkaista neljä viidestä oli ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Mellakoiden syyksi epäiltiin korkeaa työttömyyttä ja yhteiskuntaan kotouttamisen epäonnistumista. Vastaavia mellakoita on nähty myös muualla. Esimerkiksi Ranskassa vastaavat mutta suuremman mittakaavan levottomuudet leimahtivat lähiöissä vuonna 2005.

Suomessa lähiölevottomuuksilta on ainakin toistaiseksi vältytty. Syy voi piillä yhtäältä siinä, että täällä lähiöt ovat sosiaalisilta ongelmiltaan ja asukasmäärältään pienempiä. Toisaalta kaupunkisuunnittelussa on pyritty siihen, että erilaiset kaupunkilaiset sekoittuisivat asuinalueilla mahdollisimman paljon eikä syntyisi tilannetta, jossa maahanmuuttajat olisivat eristäytyneet omille asuinalueilleen.

Turvallinen asuinympäristö on monen asukkaan toive ja asuinalueen valintaan vaikuttava tekijä. Sosiaalisten erojen kasvu näkyy myös alueellisena eroina ihmisten kokemassa turvallisuudessa. Turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi sosiaalisia ongelmia ja segregaatiota vähentämällä sekä lisäämällä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyttä.

Usein turvattomuudesta kärsivät pahiten marginaaliryhmät. Itä-Euroopan romanit, ns. romanikerjäläiset, ilmestyivät suomalaiseen katukuvaan 2000-luvun alussa. Ilmiö toistui monissa muissa Euroopan maissa. Romanian liityttyä Euroopan unioniin rajojen ylittämisestä ja paremman toimeentulon etsimisestä tuli helpompaa. Romanit tulevat rutiköyhistä oloista, joten jopa kerjäämisellä saavutettu elintaso on askel parempaan. Usein he yöpyvät vaatimattomissa asumuksissa kuten autoissa ja asuntovaunuissa keskustojen laidoilla. Helsingissä romanikerjäläisten lukumääräksi kesäkuukausina on arvioitu viime vuosina 400–500. Pienempiä määriä tavataan monissa muissa kaupungeissa.

Eräiden viranomaisnäkemysten mukaan kerjäläisten tulo Suomeen on osa järjestäytynyttä kansainvälistä toimintaa. Riskinä on, että rahoilla tuetaan kansainvälisiä rikollisjärjestöjä. Romanikerjäläisiä on myös silloin tällöin yhdistetty pieniin omaisuusrikoksiin kuten taskuvarkauksiin. Paheksuntaa on herättänyt lasten mukaanotto kerjäämiseen. Romanikerjäläisten vaatimattomat asumisolosuhteet ja esimerkiksi asumusten vaaralliset sähköviritykset ovat herättäneet huolta ympäröivissä kaupunkilaisissa.

Syyskuun 2001 terrori-iskut Yhdysvalloissa New Yorkissa nostivat esiin uuden tyyppisen turvallisuusuhkan kaupungeissa. Vaikka terroriteot eivät ole uusi ilmiö maailmanhistoriassa, oli mittakaava nyt aivan toista luokkaa. Alettiin puhua uudentyyppisestä sodankäynnistä ja konfliktien globalisoitumisesta. Terroriteot saattavat kohdistua myös viattomiin siviileihin kaupungeissa, jotka ovat maantieteellisesti kaukana sodan päänäyttämöstä. Iskut Lontoon julkisiin liikennevälineisiin vuonna 2005 vahvistivat uhkakuvaa. Turvallisuudesta on tullut myös globaalia liiketoimintaa. Turvallisuutta painottavan markkinoinnin, arkkitehtuurin ja valvonnan on kuitenkin kritisoitu tuottavan turvattomuutta, kun parempaan turvallisuuteen päästäisiin esimerkiksi sosiaalipolitiikalla.

Suomen rooli globaaleissa konflikteissa on usein vähäinen. Terroritekoihin liitetty ääri-islamilaisuus ei ole suomalaisissa kaupungeissa ollut turvallisuusuhkana. Tilannetta seurataan kuitenkin myös Suomessa.

LISÄÄ TIETOA

 

Tutustu Toby Archerin raporttiin Kansainvälinen terrorismi ja Suomi. Ulkopoliittinen instituutti, UPI-raportti 7/2004.

Lue Jaana Keräsen, Mari Vaattovaaran, Matti Kortteisen, Rami Ratvion, Hannu Kosken ja Tuija Rantalan toimittama Turvalliset kaupunkiympäristöt. Rakenteelliset taustat, asukkaiden kokemukset ja arjen turvallisuusratkaisut. Se on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilla.

Voit lukea myös Hille Koskelan teosta Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.