Kansainväliset yritykset kaupunkikuvassa

Monikansalliset yhtiöt eli vähintään kahdessa eri valtiossa toimivat yritykset ovat yleistyneet maailmantaloudessa. Kaupunkien keskustoissa tämä ilmenee kansainvälisten yritysten kasvaneena näkyvyytenä mainoksien ja brändien muodossa. Myös ulkomaalaistaustaiset pienyrittäjät ovat monipuolistaneet kaupunkikuvaa. Ilmiö liittyy globalisaatioon.

Globalisaatiolla tarkoitetaan vuorovaikutuksen kasvua maapallon eri alueiden välillä. Vuorovaikutus voi olla luonteeltaan taloudellista, poliittista tai esimerkiksi kulttuurista. Globalisoitumisen myötä valtioiden rajoilla on yhä vähemmän merkitystä.

Globalisaatio ei ole ilmiönä uusi. Se on kuitenkin vahvistunut viime vuosina esimerkiksi tiedonvälityksen nopeutumisen myötä. Globalisaatiosta alettiinkin puhua aikaisempaa aktiivisemmin 1990-luvulta alkaen.

Taloudellisen globalisaation näkyvin osa kaupunkikuvassa ovat erilaiset kauppaketjut. Samaan ketjuun kuuluvia kauppoja ja ravintoloita löytyy kaupungeista eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen kilpailu taloudessa on koventunut. Suurilla kauppaketjuilla on kilpailuetu, sillä tuotteiden yksikkökustannukset halpenevat, kun niitä valmistetaan paljon. Pienet yrittäjät ovat hintakilpailun vuoksi vaikeuksissa. Suuret ketjut ovat myös onnistuneet luomaan vetovoimaisia brändejä, millä tarkoitetaan tiettyyn tuotemerkkiin liitettyjen mielikuvien muodostamaa kokonaisuutta.

Esimerkiksi McDonald’s, Subway, H&M, Esprit, Intersport, Dressmann ja Zara kuuluvat katukuvaan monissa suomalaisissa kaupungeissa. Samojen ketjujen liikkeitä löytyy myös monista muista länsimaisista kaupungeista. Taloudellinen ja kulttuurinen globalisaatio kytkeytyvät toisiinsa, kun ihmisten kulutustottumukset eri puolilla maailmaa alkavat muistuttaa toisiaan.

Länsimaisen kulttuurin ja elämäntapojen homogenisaatioon eli yhtenäistymiseen viitataan joskus mcdonaldisaationa. Palveluiden teemoittelua ja tuotteistamista, esimerkiksi erilaisten oheistuotteiden myynnin yleistymistä kutsutaan vastaavasti disneysaatioksi. Käsitteitä käytetään tavallisesti negatiivisessa mielessä silloin kun halutaan viitata amerikkalaisten yritysten läpilyöntiin eri puolilla maailmaa. Osa ihmisistä suhtautuu kriittisesti kulttuuriseen globalisaatioon ja katsoo sen tarkoittavan, että paikalliset kulttuurit muuttuvat yhä amerikkalaisemmiksi.

Ruokakulttuuri on monissa kaupungeissa muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Hampurilaisravintoloiden ohella pizzeriat, kebab-paikat ja aasialaiset ravintolat ovat tuttu näky kaupunkikeskuksissa. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten ravintolavalikoima Suomessa oli selvästi yksipuolisempi. Turkista peräisin olevat kebab-yritykset ja eri Aasian maita edustavat ravintolat yleistyivät Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla. Monet niistä ovat maahanmuuttajien perustamia.

Usein kansainväliset yritykset eivät edes pyri siihen, että niiden liike-idea eli tapa harjoittaa liiketoimintaa toteutuisi täysin samankaltaisena eri puolilla maailmaa. Puhutaan glokalisaatiosta, mikä tarkoittaa sitä, että globalisaation myötä yhä uusille alueille levittäytyvät yritykset ottavat toiminnassaan huomioon ”lokaalit” eli paikalliset piirteet.

Monet Suomen kiinalaisista ravintoloista ovat makumaailmaltaan selvästi miedompia kuin esikuvansa Kiinassa ja siten suomalaiseen ruokakulttuuriin sovitettuja. Esimerkkinä glokalisaatiosta ovat myös erilaiset suomalaisille kuluttajille kohdistetut markkinointikikat, kuten yhdysvaltalaisen Subwayn Suomessa kevään 2013 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden aikaan myymä ”Leijona-Subi” -patonki.