Gentrifikaatio

Gentrifikaatiolla eli keskiluokkaistumisella tarkoitetaan aiemmin työväenluokkaisen kaupunginosan muuttumista keskiluokkaisen väestön asuinalueeksi. Gentrifikaatiota tapahtuu tyypillisesti keskusta-alueen läheisyydessä olevissa kaupunginosissa. Tyypillisiä merkkejä gentrifikaatiosta ovat alueen asukkaiden tulotason nousu ja perhekoon pienentyminen. Katukuvassa muutos näkyy kaupunkikulttuurin monipuolistumisena ja esimerkiksi kahviloiden sekä taidegallerioiden määrän kasvuna.

Gentrifikaatio on globaalistuvan maailman kaupunkitilallinen ilmiö, joka on tuttu monista suurkaupungeista, kuten New Yorkista tai Lontoosta. Kehitys alkaa yleensä sillä, että työväenluokkaiseen kaupunginosaan alkaa muuttaa yhä enemmän ns. luovan luokan edustajia - taiteilijoita, kirjailijoita tai tutkijoita. Kulttuurisesti elävämmästä alueesta tulee aikaisempaa trendikkäämpi ja se alkaa kiinnostaa myös keskiluokkaisia kaupunkilaisia.

Gentrifikaation myötä kaupunginosan status muuttuu ja asuntojen arvot lähtevät nousuun. Pienituloiset joutuvat muuttamaan muualle edullisempien vuokra- tai omistusasuntojen perässä. Paradoksaalisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että alueen vetovoimaa kasvattaneet taiteilijat voivat joutua lähtemään.

Gentrifikaatiota tapahtuu myös suunnitellummin, kun tietyn kaupunginosan profiilia tiedostaen lähdetään kaupunkisuunnittelulla muuttamaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun alueelta puretaan vanhoja käytöstä poistuneita teollisuusrakennuksia ja niiden tilalle rakennetaan asuin- ja kaupparakennuksia. Näin on käymässä esimerkiksi Helsingin ydinkeskustasta muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Pasilassa, missä Valtion Rautateiden käytössä ollutta vanhaa konepaja-aluetta ollaan muuttamassa asuin- ja toimitiloiksi. Konepaja-aluetta markkinoidaan urbaanina ja trendikkäänä asuinalueena ja kaupunginosaan tavoitellaan keskituloisia tai ylempien tuloluokkien edustajia.

1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet muutokset ajattelutavoissa ja kulutustottumuksissa ovat aikaansaaneet sen, että ihmiset pyrkivät asumispaikkavalinnoillaan edustamaan tiettyä elämäntapaa. Kaupungit ottavat tämän huomioon markkinoidessaan uusia asuinalueita.

Esimerkiksi perheille suunnattuja kohteita markkinoitaessa kerrotaan usein harrastusmahdollisuuksista ja alueen kouluista, kuten Espoon Saunaniemessä. Hyvinkäällä uusi Metsäkaltevan asuinalue, joka valmistuu vuoteen 2030 mennessä, on saanut markkinoinnissa myös oman sloganin ”Slow Homing - Active Living”. Alueen uskotaan sopivan kotia, perhettä ja erilaisia lähialueen aktiviteetteja arvostaville ihmisille.

Talouden globalisoituminen ja siirtyminen jälkiteolliseen yhteiskuntaan ajavat gentrifikaatiokehitystä. Keskiluokka on kasvanut aikaisempaa suuremmaksi ja keskusta-alueiden merkitys työskentelyalueina korostunut. Uuteen ns. urbaaniin keskiluokkaan kuuluu paljon nuoria aikuisia ja yhden hengen kotitalouksia. He arvostavat keskustan palveluita ja suosivat monipuolisia kulutusmahdollisuuksia. Yhdysvaltalaisen ekonomistin ja kaupunkitutkijan Richard Floridan mukaan kaupungit joutuvat globaalisti kilpailemaan yhä enemmän keskenään tästä ”luovasta luokasta” työvoimana. Tarjoamalla urbaaneja ja trendikkäitä asuinalueita kaupunki näyttäytyy houkuttelevampana työskentelypaikkana.

Alla on esimerkkejä gentrifioituneista asuinalueista suomalaisissa kaupungeissa:

 

Helsingin Punavuori

Aikaisemmin pahamaineinen ”punaisten lyhtyjen” alue kuuluu nyt kaupungin kalleimpiin asuinalueisiin, jossa myös kulttuuri- ja ravintolaelämä on monipuolista.

Helsingin Kallio

Perinteinen työläiskaupunginosa on viime vuosina siistiytynyt ja asuntojen arvot ovat lähteneet nousuun. Kahvila- ja kulttuuritarjonta on monipuolistunut. Luovien alojen työntekijöiden työtilaksi on avattu Made in Kallio -liike. Kallio-liike on kaupunginosan omintakeisen kaupunkikulttuurin säilyttämistä varten perustettu yhdistys.

Helsingin Kalasatama

Teollisuuden ja satamatoimintojen siirryttyä muualle ollaan alueelle rakentamassa urbaania ja merellistä asuinaluetta 2030-luvulle mennessä. Alueella sijainnut teurastamo on muuttunut kaupunkikulttuurin näyttämöksi: ensimmäiset ravintolat ja myymälät on jo avattu.

Oulun Satamaranta

Toppilansalmen vanhalle satama-alueelle ollaan rakentamassa uutta tuhannen asunnon asuinaluetta. Satamaranta -nimisen alueen toivotaan tarjoavan aktiivista harrastustoimintaa ja rantaelämää kaupunkilaisille.

Jyväskylän Tourulan Kivääritehtaan alue

Kivääritehtaan korttelissa valmistettiin aseita ja traktoreita vielä 1990-luvun lopulla. Tämän jälkeen alueelle on rakennettu uusi kerrostalovaltainen asuinalue. Täydentävien rakennushankkeiden on määrä käynnistyä vuonna 2014. Tavoitteeksi kerrotaan uuden kaupunkikulttuurin luominen. Kivääritehtaan aluetta markkinoidaan myös vetovoimaisena yrityspuistona.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Tuomas Ilmavirtran artikkeli Kaupunkiasuminen ja gentrifikaatio: Pasilan konepaja-alueen muutoksen tarkastelua on Lehtosen ym. teoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa (2008).

Lue Tuima.fi -verkkojulkaisusta Ansa Aarnion artikkelin Luovan luokan urbaani muuttoliike. 4.3.2013.

Katso myös Rami Ratvion artikkeli Elämää keskustassa ja kaupunkiseudun reunoilla. Urbaani ja jälkiesikaupungillinen elämäntyyli asumisen valinnoissa ja arkiliikkumisessa Helsingin seudulla. Artikkeli on Helsingin yliopiston verkkosivuilla.