Kaikille turvallinen kaupunki

Keinot luoda turvallista lähiympäristöä

 

Katujen turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja ovat rikosten ja ilkivallan ehkäisy, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä sellaisen lähiympäristön suunnittelu, joka estää tapaturmia. Tämän lisäksi lähiympäristön suunnittelulla pyritään myös luomaan hyvää elinympäristöä eli sellaisia paikkoja, joissa on mukava asua, asioida ja harrastaa.

Turvallisuutta voidaan lisätä vaikuttamalla fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Erillisten kulkuväylien sekä kunnon valaistuksen järjestäminen pyöräilijöille ja jalankulkijoille on esimerkki keinosta lisätä fyysisen ympäristön turvallisuutta.

Sosiaaliseen ympäristöön voidaan vaikuttaa esimerkiksi valistamalla liikkujia huomaavaisesta käytöksestä liikenteessä tai pyrkimällä luomaan eläviä kaupunkiympäristöjä, jolloin epävirallinen sosiaalinen kontrolli ehkäisee rikollisuutta.

Halutessasi voit lukea edellä mainituista kaupunkiturvallisuuteen vaikuttamisen keinoista tarkemmin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Turvallinen kaupunki -sivustolla.

 

Kaupunkilaisten osallistuminen turvallisuussuunnitteluun

 

Kaupunkilaisten osallistuminen kaupunkien turvallisuussuunnitteluun on tärkeä näkökulma turvallisten kaupunkien saavuttamiseksi.

Paikallistason vastuutahoina turvallisuussuunnittelussa ovat kunnan johto, poliisipäällikkö ja pelastustoimen edustaja. Kuitenkin jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa turvallisuuden ja viihtyisyyden ylläpitoon kaupungissa esimerkiksi pitämällä lähiympäristön siistinä ja roskattomana ja luomalla avointa, kaikenlaiset ihmiset huomioonottavaa ilmapiiriä.

Turvallisuussuunnittelussa pyritään huomioimaan erilaisten ihmisryhmien näkökulmia. Esimerkiksi eri-ikäisillä, eri etnisiin ryhmiin kuuluvilla, erilaisia asioita harrastavilla tai eri kulkuvälineillä liikkuvilla ihmisillä on omat käsityksensä kaupunkiin liittyvistä peloista ja turvallisuuden lisäämiseen liittyvät tarpeensa.

Turvallisuussuunnitteluun voidaan osallistaa kaupunkilaisia monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan osallistaminen voi olla turvallisuuteen liittyvistä asioista tiedottamista kaupunkilaisille. Tiedon jakaminen on tärkeää, mutta osallistumisen näkökulmasta tämä on vielä varsin yksipuolista toimintaa. Kaupunkilaiset ovat tässä passiivisessa roolissa.

Osallistaminen voi olla myös kaupunkilaisten näkemysten kuulemista paikoista, jotka heitä pelottavat tai keinoista parantaa turvallisuutta. Kaupunkilaisten näkemyksiä voidaan selvittää esimerkiksi asukaskyselyjen avulla. Kaupunkilaisten näkemysten selvittäminen on merkityksellistä, koska asukkailla on yleensä viranomaisia yksityiskohtaisempi käsitys omien lähiympäristöjensä turvallisuusongelmista.

Parhaimmillaan turvallisuussuunnitteluun osallistaminen tarkoittaa sitä, että päätetään yhdessä mikä on tärkeää ja miten tavoitteet saavutetaan. Tämän jälkeen toimitaan yhdessä suunnitelman mukaan. Kaupunkilaiset osallistuvat aitona toimijana kaupunkinsa kehittämiseen.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Tutustu Rikoksentorjuntaneuvoston Turvallisuussuunnittelun tietopankkiin.

Sisäasiainministeriö on julkaissut verkossa Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit. Kaupunkien turvallisuusohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 33/2010.

Katso myös Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän Turvallinen kaupunki -verkkosivusto, jossa aiheesta on paljon lisää tietoa.