Kaupunkitilan jäsentäjä ja rytmittäjä

Kadut kaupungin eri alueiden yhdistäjänä

 

Kaupunki on jatkuvaa liikettä. Koululaiset kulkevat jalan, polkupyörällä tai linja-autolla kouluun, harrastuksiin ja kotiin. Työmatkaliikenne ruuhkauttaa kaupungin sisääntuloväylät arkisin aamulla ja iltapäivällä. Rekat kuljettavat lasteittain erilaisia tavaroita yö- ja päiväaikaan satamista keskusvarastoihin ja edelleen liikkeisiin.

Kadut, torit ja aukiot jäsentävät ja ryhmittävät kaupunkia. Ne muodostavat kaupungin perusrakenteen, johon muu kaupunkirakenne toimintoineen kiinnittyy. Kadut ja aukiot ovat ikään kuin kaupungin selkäranka.

Tie- ja katuverkosto muodostaa hierarkisen systeemin. Pääväylät välittävät liikennettä kaupunkiseudulta ja kunnasta toiseen. Pääkadut yhdistävät kaupunginosia toisiinsa. Kaupunginosien sisällä kadut rajaavat kortteleita, jotka voivat olla suorakulmaisia tai vapaamuotoisia. Korttelit muodostuvat tonteista, joihin kaduilta on kulkuyhteys.

Asuinalueet kiinnittyvät saarekemaisesti katuverkostoon. Teollisuusalueet liittyvät katuihin joko kiinteänä kaupunkikeskustojen jatkeena tai selvästi irrallaan nykyisestä kaupunkirakenteesta. Kaupan keskittymät sijoittuvat kaupunkikeskustoista ulosvievien pääteiden varsille.

Kaupungin jatkaessa kasvuaan asuinaluesaarekkeiden välialueita tiivistetään täydennysrakentamalla. Saarekemainen rakenne korvautuu jatkuvana mattomaisena kaupunkirakenteena.

 

Ympäristö ja kulkutapa rytmittävät liikettä kadulla

 

Katujen muodostamat verkostot jäsentävät jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, autojen ja moottoripyörien liikkumista kaupungissa. Jokaisella kulkijalla on oma etenemisvauhtinsa ja liikkumisen rytminsä.

Erilaiset kulkijat yhdessä muodostavat kadun rytmin, joka on jokaisella kadulla omanlaisensa. Rytmit vaihtuvat kellonaikojen, vuorokauden aikojen ja vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi yöllä kadun rytmi on erilainen kuin arkiaamuna juuri ennen töiden alkamista. Kesälomakuukausina arkirytmit vaihtuvat toisenlaisiksi.

Katujen rytmiä voi seurata kaupungilla liikkuen siellä itse. Liikkumistapa ja -nopeus vaikuttavat kaupunkiympäristön aistimiseen.

Autolla matka kaupungin laidalta toiselle sujuu nopeasti. Huomio kiinnittyy muihin autoihin, tiehen, liikennemerkkeihin ja -valoihin. Matka jäsentyy niiden rytmiin. Monet pienet yksityiskohdat matkan varrella jäävät huomioimatta. Ympäristö jää ikään kuin nopeasti muuttuvaksi kulissiksi.

Kävellessä on aikaa tarkastella ympäristöä useilla aisteilla, yksityiskohtaisemmin. Matkaa rytmittävät rakennetut alueet, kuten asuinkorttelit erilaisine rakennuksineen ja avoimet alueet, kuten puistot. Kävellessä kulkija on ympäristöönsä suorassa yhteydessä.

Katujen rytmien muuttumisesta kertoo tutkija Riina Lundman Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta. Pituus 50 s.

 

LISÄÄ TIETOA


  • You tube. World biggest Freeze Flash Mob in Paris. Mitä tapahtuu kun kadun rytmi muuttuu jotenkin: hidastuu tai pysähtyy kokonaan? Pariisissa järjestetty flash mob -tapahtuma, jossa suuri joukko ihmisiä kokoontuu sovittuna ajankohtana Pariisin keskustaan ja tekee jotain odottamatonta.
  • Suomalaisten kaupunkien webkameroita, joista voi seurata suorana lähetyksenä katujen rytmejä: Webinfo.fi.
  • Useiden suomalaisten kaupunkien webkameroita.

Kemi
Kokkola
Oulu
Tornio
Vaasa