Katu ja yksilön identiteetti

Katso ja tule katsotuksi kadulla

 

Kohdatessaan kadulla tai istuskellessaan kahviloissa ihmiset kiinnittävät huomiota toisiin kadulla kulkijoihin - heidän vaatetukseensa, liikkumistapaansa ja toimintaansa - ja vertaavat heitä itseensä.

Kadut ovat paikkoja, joissa omaa identiteettiä tuodaan esiin ja arvioidaan suhteessa muihin ihmisiin. Kohtaamisilla voi olla myös vaikutusta ihmisten kokemuksiin itsestään.

Yksilön identiteetti tarkoittaa ymmärrystä siitä, millä tavoin yksilö eroaa muista ihmisistä ja toisaalta mitä yhteistä hänessä on suhteessa muihin ihmisiin. Esimerkiksi sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja etninen tausta määrittävät identiteettiä. Voi kokea olevansa identiteetiltään esimerkiksi nuori, nainen, heteroseksuaali ja suomalainen.

Omaa identiteettiä tuodaan esiin monin tavoin. Esimerkiksi harrastukset, tyylit liittyen vaatetukseen ja tavaroihin sekä ajattelutavat ovat keinoja viestiä omasta identiteetistä muille.

Identiteetti muovautuu ja sitä rakennetaan itse erityisesti nuoruudessa. Tämä kehitys jatkuu läpi elämän. Vaikutteita saadaan monelta eri taholta ja myös eri aluetasoilta. Lähipiirin ihmisten vaikutuksen lisäksi myös esimerkiksi lähimmän suuren kaupungin tyyleistä ja tavoista voidaan ottaa mallia.

Myös globaalit ilmiöt, kuten Hollywood -elokuvat tai amerikkalaiset sarjat levittävät ympäri maailman vaatetukseen liittyviä muoti-ilmiöitä tai elämäntapoja, jotka näkyvät kodeissa ja kaduilla yhtä lailla Mumbaissa kuin Tampereellakin. Siellä ne sekoittuvat paikalliseen kulttuuriin soveltuvaksi ainutlaatuiseksi ilmiöksi.

 

Kadut haltuun omalla tyylillä

 

Paikoilla ja alueilla on merkitystä ihmisen identiteetin kannalta. Tietyissä paikoissa asuvien tai oleskelevien ihmisten identiteetti vaikuttaa paikkojen luonteeseen. Toisaalta paikat ja alueet muovaavat ihmisten identiteettejä.

Lapset kasvavat ja heidät myös tietoisesti kasvatetaan esimerkiksi suomalaisiksi, tamperelaisiksi, hervantalaisiksi sekä tietyn koulun ja perheen jäseniksi. Toisaalta jokainen näihin paikkoihin kuuluva ihminen vaikuttaa omalta osaltaan sen paikan luonteeseen, johon hän kuuluu. Oppilaat muodostavat koulunsa hengen, ja asukkaat vaikuttavat siihen, millainen heidän alueensa on.

Ihmiset voivat vahvistaa omaa identiteettiään myös liikkumalla tietynlaisissa paikoissa. Erilaiset paikat vahvistavat identiteettiä eri tavoin. Ihminen korostaa erilaisia puolia itsestään esimerkiksi hengailemalla ostoskeskuksessa, lenkkeilemällä kaupungin puistoalueella tai harrastamalla geokätköilyä sivukaupungin kujilla. Voi myös kokea, että tiettyihin paikkoihin, esimerkiksi kaupunkifestivaaleille tai kaupungissa järjestettävään ralliin osallistuminen ei sovi omaan identiteettiin.

Identiteetti voi edesauttaa tiettyyn paikkaan pääsemistä tai toisaalta estää sen. Nuoria saatetaan käännyttää pois kauppakeskuksista pelkästään iän perusteella, koska oletetaan että he eivät kuluta rahaa, vaan lisäävät järjestyshäiriöitä. Kysymyksessä on kuitenkin nuorten oikeus julkiseen tilaan. Toisaalta on olemassa kahviloita, pubeja tai klubeja, joissa kokoontuu tietynlaista väkeä. Porukkaan mukaan pääseminen voi edellyttää tiettyä ikää tai kulttuurista taustaa.

Kuuntele Helsingin yliopiston tutkijan Noora Pyyryn kuvaus nuorten hengailun merkitystä julkisissa tiloissa (mp3, audion pituus 1 min. 7 s.).

Eri kaduilla on omat sääntönsä ja norminsa, jotka määrittävät erilaisten ihmisten liikkumista niillä. Osa säännöistä on kirjoittamattomia, ja niitä valvotaan toisten ihmisten katsein. On esimerkiksi yleisesti hyväksyttyä liikkua uimapuvussa lomakohteen rantakadulla, mutta ei keskustan ostoskadulla. Toiset säännöistä on kirjoitettuna lakiin. Järjestyslaki määrittää, mikä on hyväksyttyä käytöstä yleisissä paikkoissa.

Katujen säännöt vaihtelevat paitsi paikan, myös vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Kesällä suomalaisten käyttäytyminen kaduilla on vapaampaa ja iloisempaa. Talvella ”kesämäinen” käytös saattaisi aiheuttaa paheksuntaa tai pitkiä katseita.

Paikkojen käyttötarkoitukset ja merkitykset voivat muuttua ja uudistua, kun normeja ja sääntöjä muutetaan. Myös tällöin paikan käyttäjien identiteetillä on merkitystä. Keskustassa sijaitseva leikkipuisto muuttuu viikonloppuiltaisin tietyn nuorisojoukon hengailupaikaksi. Opiskelijat ottavat oppilaitoksen läheisen joutomaa-alueen haltuunsa viljelemällä siellä sijaitsevilla lavoilla vihanneksia ja yrttejä.

Kuuntele tutkija Noora Pyyryn ajatuksia siitä, miten nuoret ottavat kaupunkitilaa haltuunsa (mp3, audion pituus 30 s.).

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue aiheesta lisää Pasi Mäenpään teoksesta Narkissos kaupungissa (Tammi, Helsinki, 2005) ja Peter Hopkinsin teoksesta Young people, place and identity (Routledge, New York, 2010).

Lue Opetushallituksen Edu.fi-palvelun Ympäristökasvatus kuvataiteessa -verkkosivustolta merkityksellisten paikkojen suhteesta ihmisen identiteettiin.