Oma geologiamme on vaiheikas, sillä alue, jota nykyään kutsumme Suomeksi, on aikojen saatossa sijainnut päiväntasaajan lähellä; täällä on ollut vuoristoja ja itse asiassa maamme on vuosimiljardien saatossa hitsautunut yhteen useammasta eri-ikäisestä osasta. Kaikki kehitysvaiheet liittyvät edellä mainittuihin litosfäärilaattojen liikkeisiin.
Suomen kallioperä on todella vanhaa, myös koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna; maamme itäosista löytyneitä kiviä on ajoitettu jopa 3500 miljoonan vuoden ikäisiksi. Kun otetaan huomioon, että Maan synty Aurinkomme ympärille alkoi (pääosin sulana kivipallona) noin 4500 miljoonaa vuotta sitten, ovat Suomesta löytyvät kivet lähes maapallon ikäisiä.
Suomi voidaan geologisesti katsoen jakaa kahteen ikään, noin 2800 miljoonaa vuotta vanhaan arkeeiseen alueeseen, johon kuuluvat maamme itä- ja pohjoisosat sekä nuorempaan proterotsooiseen alueeseen, joka yhdistyi vanhempaan alueeseen noin 1900 miljoonaa vuotta sitten (kuva 1). Geologiassa nämä alueet on edelleen jaettu pienenpiin alayksiköihin.
Kuva 1. Suomen geologinen jaottelu kahteen ikään. Kuvaan on merkitty myös Rapakiviesiintymät.Vanhempi arkeeinen alue muodostui mannerliikuntojen seurauksena useassa osassa lähes kolme miljardia vuotta sitten, eikä se luonnollisesti rajoitu Suomeen, vaan jatkuu myös Venäjän puolelle. Arkeeisen alueen kehitykseen vaikutti litosfäärilaattojen törmäävä liike ja sen myötä käynnistynyt vuorijonomuodostus. Törmäykseen liittyi myös päinvastaista liikettä eli erkaantumista. Erkanemisen yhteydessä maan sisästä purkautui sulaa kiviainesta ja esimerkiksi Talvivaaran nikkeliesiintymät liittyvät tähän tapahtumaan. Erkaneminen jatkui niin pitkään, että alueelle alkoi syntyä uutta merenpohjaa. Tätä merenpohjaa (kuva 2, kohta 4) on edelleen olemassa ja sitä voidaan tutkia. Muinainen merenpohja tunnetaan nykyisin Jormuan ja Outokummun ofioliittina.
Kuva 2. Osa Jormuan ofioliitista Lehmivaaran alueella Lieksasta itään. Tavalliselta näyttävä kallio paljastaa geologille (laboratoriotutkimusten lisäksi), että kyseessä on ollut metamorfisesta kivestä syntynyt sula laava, joka on muodostanut tyynyrakenteita virtaamalla esimerkiksi meren pohjalle lähes kaksi miljardia vuotta sitten.Aiempana mainittujen mannerliikuntojen seurauksena mantereet ovat vaeltaneet, törmänneet ja erkaantuneet lukuisia kertoja Maan historian aikana (ks. Maan supermantereet Geologia.fi:ssä). Näin tapahtui myös 1900 miljoonaa vuotta sitten, kun yksi tai useampi pienoismanner törmäsi vanhempaan 2800 miljoonaa vuotta vanhaan arkeeiseen mantereeseen. Törmäyksen tuloksena maamme poikki kohosi pitkä vuoristo Svekofennidit, joka muistuttaa tämän päivän Himalajaa. Suuri osa maamme etelä- ja länsiosissa nähtävistä kivistä on peräisin tältä ajalta.
Kuva 3. Mount Everestin Pohjoispuoli. Suomessakin on muinoin kohonnut Himalajan veroinen vuoristo, joka on sittemmin rapautunut tasaiseksi alangoksi. Kuva: Luca Galuzzi. CC-BY-SA.Tämä Svekofenninen orogenia eli vuorijononmuodostus on viimeisin kallioperäämme suuremmin muokannut tapahtuma. Myöhemmin, kallioperän jäähtyessä, se alkoi rakoilla ja rapakivimagmat (kuva 4) pääsivät purkautumaan niitä pisin maanpinnan läheisyyteen. Rapakivi on kuvaus graniitin tietynlaiselle ulkoasulle ja se lienee ainut sana maailmalla, joka saunan lisäksi yhdistetään Suomeen. Rapakivien jälkeen ainoat kalliota muovanneet tekijät ovat olleet maisemaa halkovat mustat diabaasijuonet noin 1600 miljoonaa vuotta sitten (kuva 5) sekä paljon myöhemmin jäätiköitymiset sekä eroosio. Nykyinen eroosiotaso on noin 20 kilometriä verrattuna Svekofennideihin, eli seistessämme kalliolla Lounais-Suomessa tänään, seisommekin tosi asiassa syvällä muinaisen vuoriston sisässä.
Kuva 4. Rapakiveä, jossa plagioklaasi muodostaa läpinäkyviä kehiä punaisen maasälvän ympärille. Rapakivi on erittäin suosittu rakennuskivi. Kuva on otettu Turussa, hotelli Hamburger Börssin seinästä.
Kuva 5. Rapakiveä, jossa plagioklaasi muodostaa läpinäkyviä kehiä punaisen maasälvän ympärille. Rapakivi on erittäin suosittu rakennuskivi. Kuva on otettu Turussa, hotelli Hamburger Börssin seinästä.Lue lisää Lounais-Suomen geologisesta kehityksestä Geologia.fi -portaalissa
Lue lisää Suomen kallioperän kehityksestä Geologia.fi -portaalissa
