Mikä on maaperä?

Maaperä

 

Maaperä on maalajeista (myös maalajite) koostuva kerros peruskallion päällä. Maaperä peittää lähes koko Suomen pinta-alan. Vain noin 3% on kalliopaljastumia eli paikkoja, joissa kallio on näkyvillä. Suomessa maaperän keskipaksuus on 8,5 metriä, mutta harjujen kohdalla se on jopa 100 metriä. Myös pohjavesi lasketaan osaksi maaperää, vaikka sitä ei ole merkitty maaperäkarttoihin, vaan se esitetään omana karttatietonaan.

 

Maalajit jaetaan luokkiin niiden raekoon mukaan

 

Raekoolla tarkoitetaan yhden jyvän keskimääräistä kokoa. Suurirakeisesta maalajista käytetään nimeä karkearakeinen, pienempi rakeinen on hienorakeinen. Luokitus tehdään ottamalla maasta noin 1 kilogramman kokoinen näyte, joka siivilöidään. Maalajin nimi on sen raekoon mukainen, jota näytteessä on yli 60%. Jos yhtäkään näytteen maalajeista ei ole yli 60 %, näytettä kutsutaan moreeniksi.

 

Jäätikkömuodostumat ja maalajit

 

Suomessa suurin osa maalajeista on moreeneja, koska maaperä on muodostunut viimeisen jääkauden jälkeen. Jäätikön aiheuttamia muodostumia ovat kaikki jääkauden aikana syntyneet maaperäkerrostumat. Tutuimpia niistä ovat harjut ja reunamuodostuma.

Lue lisää viimeisin jääkauden aikaisista ja jälkeisistä muodostumista ja niiden synnystä GTK:n maaperäkartan käyttöoppaasta.

 

Maalajit

 

 

Maalaji on kasa maarakeita (esim. hiekanjyvä), joiden koko vaihtelee alle 1millimetrin halkaisijasta yli 1 metriin. Maalajiksi lasketaan kaikki irtonainen (= ei kiinteä) aines.

 

Kivet

 

Pirunpelto Pirunpelto

Kiviksi lasketaan kaikki maarakeet, joiden koko on yli 6 cm. Yli metrin halkaisijaltaan

olevia kiviä kutsutaan lohkareiksi. Kivikkoalueita on Suomessa vähän. Syntytapansa takia ne ovat usein hyvin vaikeakulkuisia. Kivikot ovat muinaisrantoja, joista vesi on huuhtonut hienommat maalajit pois. Suuret kivikot ovatkin suojeltuja muinaisrantoja tai pirunpeltoja.

 

Sora ja hiekka

 

Soran raekoko on 2 - 60 mm. Virtaava vesi on huuhtonut hienommat maalajit sorarakeiden ympäriltä. Sitä on yleensä harjujen sisällä ja muilla virtaavan veden alueilla. Soran vedenjohtavuus on erinomainen. Hiekka on kooltaan 0,2 - 2 mm. Kuten sora, se on huuhtoutunut virtaavan veden mukana. Hiekka on harjujen tärkein materiaali. Hiekka jakaantuu maalajitteisiin raekoon mukaisesti. Hiekan vedenjohtavuus on erinomainen. Monet parhaista pohjavesialueista ovat hiekkapohjaisia kankaita.

 

Kiviä ja soraa Kiviä ja soraa

Hiekka Hiekka

 

Hienot maalajit

 

Hiekkaa pienemmän raekoon maalajit jaetaan hietaan ja hiesuun (myös siltti). Hieta on hiekkaa hienorakeisempaa, mutta yksittäiset jyväset voi vielä erottaa silmin. Se on kooltaan 0,02 - 0,2 mm. Pehmeä maalaji hiekkarannalla on usein hietaa. Hiesu on jo niin hienorakeista, ettei yksittäisiä jyviä havaitse paljaalla silmällä. Siihen tarvitaan suurennuslasia tai mikroskooppia. Hiesun koko on 0,002 - 0,02 mm. Kuiva hiesu on pölyävää. Sekä hieta että hiesu huuhtoutuvat veden mukana karkeampien maalajien päältä. Siksi ne ovat päällimmäisenä multakerroksen alla ja harjujen huipulla. Niiden vedenjohtavuus on kohtalaisesta heikkoon.

 

Hieta Hieta

Hiesu Hiesu

 

Savi

 

Savi Savi

Savi on alle 0,002 mm raekoon maalaji. Se on hyvin muovautuvaa, varsinkin kosteana. Saven raekoon voi näppärästi kokeilla pyörittämällä savenpalasta sormien välissä. Karkeammat rakeet tuntee heti. Mitä pidemmän puikon savesta saa pyöriteltyä, sitä hienompaa se on. Toinen helppo tapa saven ja hiesun erottamiselle on maistaa sitä. Hiesun suuremmat rakeet tuntee suussa. Savi on usein vesipitoista ja kovettuu kuivuessa. Savi johtaa vettä huonosti. Se on usein pohjavedelle estävä tekijä. Hienot maalajit ja savi esiintyvät useimmiten keskenään sekoittuneina.

 

Eloperäiset maalajit

 

Turve Turve

Lieju on hyvin vesipitoinen maalaji, jossa on alle 40% kasvien ja eläinten jäänteitä. Se on usein sekoittunut hienoihin maalajeihin. Lieju on ravinnerikasta, mutta hapanta. Turve on toinen merkittävä eloperäinen maalaji. Liejut ovat veden alla kerrostuneita, mutta turpeet kerrostuvat maanpäällä. Ne ovat myös vesipitoisia. Turpeille on ominaista pienien kasvinosien, kuten lehtien ja oksankappaleiden osuus.

Kalliopaljastumat

 

Kallioita ei lasketa osaksi maaperää. Sen sijaan ne ovat kallioperää, jolla on oma luokituksensa.

 

Lue lisää maaperästä ja maalajeista

 

Maaperäkartan käyttöopas - Geologian tutkimuskeskus 2005

Suomen geologiaa, maaperä - Geologia.fi