Kivet osana Maan toimintaa

Mutta miten kivet oikeastaan syntyvät? Ja laajemmin ajatellen: miksi ympäristömme näyttää siltä kuin se on? Ihminen on muokannut ympäristöään vasta hyvin lyhyen aikaa, viimeisin jäätiköityminenkin päättyi Suomen osalta vasta noin 10 000 vuotta sitten, jolloin Pohjoismaat olivat pitkälti veden peitossa. Tarvitsemme siis laajempi-alaisen selityksen meitä ympäröiville kiville sekä etenkin kallioille, josta ne on louhittu.

Geologinen ajattelu kannattaa aloittaa katsomalla ylös puolipilviselle taivaalle. Ylhäällä tuuli liikuttaa pilviä hitaasti, mutta selvästi eteenpäin. Geologiassa taas näkyvää liikettä voidaan harvoin havainnoida suoraan, sillä monet ilmiöistä tapahtuvat niin pitkällä aikavälillä, ettei niitä näkisi, vaikka tuijottaisi kokonaisen vuoden. Niinpä kannattaa ajatella, että geologisessa mittakaavassa ylhäällä näkyvät pilvet eivät liiku. Ne ovat paikallaan - aina. Tämän vuoksi Maan toimintaa pyritäänkin geologiassa ymmärtämään nykyistä paikallaanoloa tutkimalla; tämä koskee myös aiemmin mainittuja kiviä. Kuva 6 esittelee vielä toisenlaisen lähestymistavan geologiseen aikaan.

Kuva 1. Meitä ympäröivä maisema ei välttämättä muutu ihmisen eliniän, tai edes useamman sukupolven aikana. Kuitenkin Maa on jatkuvassa geologisessa muutoksessa, jota ei voida suoraan havainnoida. Valokuva on otettu Kolilta ja sen alaosassa näkyy sulasta magmasta kiteytynyttä graniittia, joka on yli 2300 miljoonaa vuotta vanhaa.

Kivien kehitys liittyy läheisesti mantereiden kehitykseen. Tavallisella maailmankartalla näkyvät mantereet puolestaan heijastelevat karkeasti geologisia mannerlaattoja eli litosfäärilaattoja (linkki geologia.fi:hin), sillä erotuksella, että litosfäärilaatat käsittävät myös merenalaisia osia. Litosfääriin kuuluvat maapallon uloin hauras ”kivikehä” eli kuori, sekä joitain sen alaisia osia. Litosfääri on halkeillut osiin, jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa Maan sisäisten konvektiovirtausten ja laattojen törmäyksessä syntyvän alas vetävän voiman vaikutuksesta (kuva 2, kohta 5). Laatat ovat jatkuvassa liikkeessä (~3-6 cm vuodessa) ja riippuen liikkeen suunnasta, niiden reuna-alueilla tapahtuu muun mueassa maanjäristyksiä, vuoristojen syntyä tai uuden merenpohjan kehittymistä (kuva 2, kohta 4). Koska laatat ovat massaltaan sekä kooltaan valtavia, törmäyksissä syntyy otollisia muodostumismahdollisuuksia eri kivilajeille (kuva 2, kohta 2).

Aiheeseen voi tutustua tarkemmin Geologia.fi -portaalissa: Maan synty ja kehitys

Kuva 2. Periaatteellinen piirros, johon on merkitty muutamia laattatektonisia prosesseja.

Lue lisää Suomen geologiasta!