Elävän kadun elementit

Turvallinen, viihtyisä ja joustava katu

 

Ihmiset voivat ottaa kadun käyttöönsä satunnaisesti tai säännöllisesti, lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Mikä vetää ihmisiä tietyille kaduille? Millainen on elävä katu?

Turvallisuus on lähtökohta elävälle kadulle. Hyvä valaistus ja omat väylät eri kulkuvälineillä liikkuville kulkijoille ovat esimerkkejä turvallisuutta lisäävistä perusasioista.

Viihtyisyyttä ja katseltavaa kaduille tuovat esimerkiksi kasvillisuus, katukalustus kuten penkit ja leikkivälineet sekä kauppojen näyteikkunat. Ympäristön viihtyisyyttä voi lisätä myös ympäristötaiteen avulla.

Erilaisten toimintojen kuten asuntojen, työtilojen, kauppojen ja muiden palveluiden sekä virkistyspaikkojen sijoittaminen sekaisin samalle alueelle lisää yleensä alueen katujen elävyyttä ja turvallisuutta. Toiminnallinen moninaisuus mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen syntymisen.

Elävä katu myös joustaa ja mahdollistaa useita erilaisia kadun käyttötarkoituksia. Joustavan kadun käyttöä on rajoitettu vain sen verran kuin on välttämätöntä. Esimerkiksi kadunvarren parkkipaikat mahdollistavat kadunvarren liikkeissä asioimisen tai lyhyen kävelymatkan asunnolle, mutta vievät tilaa muulta mahdolliselta toiminnalta. Ne eivät siis lisää kadun joustavuutta.

Toisaalta muun muassa penkeillä, erilaisilla katukuvioinneilla, kivillä tai veistoksilla luodaan ympäristöä, jossa nuoremmat ja vanhemmatkin kadunkulkijat mielellään viivähtävät.

Kaupunki uudistuu ja muuttuu jatkuvasti. Kaupungin laidalla vanhoja tehdasrakennuksia puretaan, keskustassa rakennetaan uusia tiloja teknologiakeskuksille ja yrityshautomoille. Ajalliset kerrostumat eri kaupunkikehityksen vaiheista tuovat elävyyttä sekä merkityksellisyyden ja jatkuvuuden tunnetta katuympäristöön.

Yhdenlainen katutilan käyttö vetää usein puoleensa muita toimintoja. Katukahviloihin, kauppakeskuksiin ja kävelykaduille tullaan katselemaan muita ihmisiä ja näyttäytymään muille. Kaupallista toimintaa syntyy sinne, missä ihmiset liikkuvat. Mielenosoittajat jalkautuvat perinteisesti kadulle. Järjestöille jäseniä keräävät feissarit suosivat paikkoja, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Valitettavasti myös sosiaalisesti vähemmän hyväksytyt ilmiöt kuten prostituutio, huumeiden myynti ja kerjääminen tapahtuvat vilkkaiden katujen läheisyydessä.

 

Katso video, jossa Siton johtava konsultti Ulla-Kirsti Junttila kertoo ympäristösuunnittelijan näkökulmasta, millainen on hyvä kaupunkiympäristö. Videon pituus on 1 min 1 s.

Lue rudi.net -foorumilta miten Cabot Circus'in alue Bristolissa, Iso-Britanniassa muutettiin sekavasta läpikulkuliikenteen valtaamasta tilasta eläväksi ja houkuttelevaksi julkiseksi tilaksi kaupunkisuunnittelun keinoin.

 

Alueellinen identiteetti: asukkaiden näkökulma kadun elävyyteen

 

Edellä mainitut elävän kadun elementit ovat tekijöitä, joiden pohjalta ihmisten alueellinen identiteetti muotoutuu. Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan alueella asuvien tai sitä käyttävien ihmisten yhdessä jakamia käsityksiä alueesta. Käsitykset koskevat alueen erityispiirteitä ja sille ominaislaatuista luonnetta.

Alueellisen identiteetin muodostumisessa keskeistä on tietylle alueelle kuulumisen tunne. Ihminen voi samaistua samanaikaisesti eri aluetasoihin. Omakseen voi kokea tietyn asuinalueen, kaupungin, maakunnan tai valtion. On tavallista, että ihminen tuntee olevansa samanaikaisesti esimerkiksi suomalainen, kuopiolainen ja kelloniemeläinen. Myös tiettyyn katuun voi samaistua. Voi esimerkiksi kokea kuuluvansa ”Välppätien jengiin”.

Välppätien jengi

Välppätien jengi on joukko naapuruston nuoria, jotka viettivät aikaansa kesäisin istuskellen ja jutellen usein oman asuinalueen läheisen leikkipuiston keinuissa.

Talveksi nuoret järjestivät itselleen tilat erään kerrostalon kellarin kerhohuoneeseen. Sitä sisustettiin vanhoilla sohvilla, pöydällä ja jääkaapilla.

Nuoret rakensivat asuinalueensa kadun päähän skeitirampin, jota myös paikalliset pikkulapset ovat käyttäneet mielellään kiipeilytelineenä.

Lukion loputtua monet nuorista muuttivat opiskelujen vuoksi toisiin kaupunkeihin ja porukka hajosi. Yhteydenpito ei kuitenkaan katkennut. Jengi on järjestänyt monena kesänä bileitä, jossa pyörii mukana jo jälkikasvuakin.

Jokainen alueella asuva tai alueelle jollakin tavoin kuuluva henkilö kokee alueellisen identiteetin omalla tavallaan. Ihminen voi kokea esimerkiksi helsinkiläisyyden määrittävän vahvasti itseään. Oma kotipaikka mainitaan usein ylpeydellä ja sitä halutaan myös tarpeen tullen puolustaa. Alueelta poismuuttamisen syy voi toisaalta olla se, että ei koe kuuluvansa tietylle alueelle. Alueellinen identiteetti liittyy alueella asuvien ihmisten henkilökohtaiseen identiteettiin. Lue tästä lisää osiosta Katu ja yksilön identiteetti.

Alueellinen identiteetti ei synny itsestään, vaan ihmiset tuottavat sen. Tämä tapahtuu nimeämällä paikkoja, tulkitsemalla muiden ihmisten puheita alueista ja paikoista sekä toteuttamalla erilaisia alueisiin liittyviä käytäntöjä, kuten esimerkiksi kaavoittamalla ja rakentamalla alueita.Alueellinen identiteetti vahvistuu yhteisöllisissä tapahtumissa. Toisaalta se on perustana asukkaiden halulle toimia alueensa ja sen asukkaiden yhteisten asioiden puolesta.Alueen yhteisöllisyyttä vahvistavat esimerkiksi lähiympäristön siivouskampanjan järjestäminen, kadunvarren lenkkiporukan yhteinen saunavuoro tai asuinalueyhdistyksen perustaminen ajamaan alueen asukkaiden etuja.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue Rudi.net -palvelusta artikkeli Sidewalks: Not Just for Walking. Artikkelin kirjoittaja on Karen A. Franck, New Jerseyn teknillisen instituutin professori.
Kaupunginosat.net -sivustolla voit tutustua Timo Koposen Leppoisa lähiö -teokseen.

Kallion kaupunginosa Helsingissä on hyvä esimerkki alueesta, jolla on vahva paikallisidentiteetti. Katso alueen toimijoiden verkkosivustoja:

  • Up with Kallio on alueen näkyvyyden ja vertaistuen tarpeisiin perustettu yrittäjä- ja toimijaverkosto.
  • Kallion kulttuuriverkosto ry, joka järjestää muun muassa kaupunginosafestivaaleja keväisin ja syksyisin.