Joutomaatyyppien kasvillisuus

Teollisuus- ja liikennejoutomaat

 

Joutomailla viihtyvät monet juuri näille alueille ominaiset kasvilajit. Joutomailla on kaupunkimaisille alueille tyypillisesti maaseutua hieman korkeampi lämpötila, jonka vuoksi monet lämpimämmästä ilmastosta peräisin olevat lajit ovat sopeutuneet niille.

Erityisesti entiset teollisuusalueet ovat monessa mielessä haastavia kasvupaikkoja kasveille. Ne ovat yleensä asfaltoituja tai muulla tavoin päällystettyjä, joten elintilaa on usein niukasti. Asfaltti- ja betonipinnoitteet luovat kuivat ja kuumat kasvuolosuhteet. Lisäksi teollisuuskäytön jäljiltä maaperä saattaa olla saastunutta.

Teollisuusjoutomailla esiintyykin lähinnä matalaa ja pienikokoista kasvillisuutta. Pensasmaista kasvillisuutta on korkeintaan pieninä laikkuina.

Teollisuusalueisiin verrattuna liikennejoutomaiden kasvillisuus on monipuolista ja rehevää. Rata-alueet ovat päällystämättömiä, joten niillä on enemmän kasvupinta-alaa kuin osittain päällystetyillä satama-alueilla.

Sekä satama-alueilla että rautateillä on ollut suuri merkitys tulokaslajien saapumisen kannalta. Alueiden lajisto on erittäin monipuolista. Monet lajit ovat sopeutuneet radanvarsien olosuhteisiin. Ne ovat jääneet kasvamaan niille paikoilleen kykenemättä leviämään alkuperäisen lajiston sekaan alueille, joissa ihmistoiminta on ollut vähäisempää. Eräs tämänlainen tulokaslaji on rauta- ja maanteitä pitkin levittäytyvä kanadankoiransilmä, joka ei ole levinnyt merkittävissä määrin taajamien ulkopuolelle.

 

Teollisuusjoutomaiden kasvillisuudesta kertoo yliopistonlehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta. Videon pituus on 58 s.

 

Sekajoutomaat

 

Entisten teollisuus- ja liikennealueiden lisäksi joutomaita ovat muun muassa maan läjityspaikat ja entiset kaatopaikat sekä toistaiseksi käyttämättöminä olevat alueet, esimerkiksi hylätyt piha-alueet ja rakentamista odottelevat alueet. Näitä sekalaisia alueita on nimitetty sekajoutomaiksi.

Laajan kirjonsa vuoksi ne tarjoavat kasvillisuudelle vaihtelevia elinolosuhteita. Niille tyypillistä on se, että maata ei ole päällystetty. Tämän vuoksi vesi imeytyy suoraan maahan. Sekajoutomaiden kasvuolosuhteet ovat yleisesti paremmat ja kasvillisuus rehevämpää kuin muualla kaupungissa.

Myös sekajoutomailta löytyy tulokaslajeja ja usein puutarhakarkulaisiakin. Ne ovat joko kulkeutuneet paikalle muualta esimerkiksi täyttömaan mukana tai levinneet alueelle sen aiemman käytön seurauksena.

 

Kasvillisuutta kaupungin reunalla sijaitsevilla joutomailla kuvaa yliopistonlehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta. Videon pituus on 34 s.