Syntytavat

Joutomaan määritelmä

 

Kaupungissa joutomaat ovat kaupunkikehityksen seurauksena syntyneitä hylättyjä, vajaakäyttöisiä tai täysin käyttämättömiä alueita. Ne sijaitsevat kaupunkirakenteen sisällä, osana rakennettua ympäristöä.

Yksi tapa erotella erilaisia joutokäyttöisiä alueita on jakaa ne mahdollisen aiemman toiminnan perusteella teollisuus-, liikenne ja sekajoutomaiksi.

Alla olevien videoiden avulla voit perehtyä joutomaan määritelmään professori Harri Anderssonin ja joutomaa-aiheisen näytelmän ohjaajan Maiju Sallaksen esittelemänä.

Professori Harri Andersson määrittää joutomaan. Videon pituus 43 s.

Turun Raunistulassa kesällä 2011 esitetyn Joutomaa -näytelmän ohjaaja Maiju Sallas kuvaa joutomaata. Videon pituus 52 s.

 

 

 

Miten maasta tulee joutavaa?

 

Joutomaiden syntymistä voidaan ymmärtää kaupunkirakenteeseen vaikuttavien yhteiskunnallisten muutosten pohjalta.

Monet joutomaista syntyvät kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Joitain toimintoja lakkautetaan tarpeettomana ja joidenkin sijainti muuttuu kaupunkikehityksen seurauksena.

Suomessa 1990-luvulta alkanut viimeisin elinkeinorakenteen muutos vauhditti työpaikkojen siirtymistä teollisesta tuotannosta palveluihin ja uuteen teknologiaan. Teollisen tuotannon muutokset ovat johtaneet perinteisen teollisuuden vähenemiseen ja uuden teollisen toiminnan erilaiseen sijoittumiseen kaupunkirakenteessa. Paljon tilaa vievää raskasta "savupiipputeollisuutta" lopetettiin tai siirrettiin kauemmas keskustoista. Näille alueille jäi hoitamattomia rakennuksia ja maata.

Teollisuus- ja liikennejoutomaista valtaosa sijaitsee suuremmissa kaupungeissa ja perinteisissä teollisuuskeskuksissa, mutta niitä on myös syrjäisissä pikkukaupungeissa.

Teollisuus- ja liikennejoutomaiden maisemaa hallitsevat rakennukset, jotka ovat usein käyttämättöminä rapistuneet. Teollisuuden luonteesta riippuen alueen maaperä saattaa olla pilaantunutta. Joutomaille on voinut jäädä esimerkiksi vanhoja junanvaunuja tai jätetynnyreitä, joista on päässyt maaperään myrkkyjä.

Myös toiminnassa olevalla teollisuusalueella voi olla vajaakäyttöistä joutomaata. Teollinen toiminta vaatii paljon tilaa esimerkiksi raaka-aineille, tuotteiden varastointiin ja työkoneille. Suuret yritykset varaavat maata mahdolliselle lisärakentamiselle, ja alueet saattavat olla käyttämättömänä vuosia ennen kuin niille rakennetaan mitään.

Tyypillisiä liikennejoutomaita ovat käyttämättömäksi jääneet rata-alueet. Niitä on usein myös satamien läheisyydessä. Rautateiden, telakoiden sekä huolto- ja tavaransiirtoasemien kehitys on sidoksissa varsinaisten tehdasympäristöjen muutoksiin.

Teollisuusalueiden ja liikennejärjestelyiden muuttumisen lisäksi myös rakentamisen ja purkutöiden yhteydessä syntyy vajaakäyttöisiä maa-alueita. Hylättyjen vanhojen rakennuksien ympäristöihin jää välialueita. Rakennustöiden yhteydessä teiden varsille tai uusien teollisuusalueiden liepeille syntyy alueita, joille läjitetään ylijäämämaata. Joutomaa-alueet voivat myös olla rakentamattomia tontteja tai alueita, joita ei ole kaavoitettu, tai joiden kaavaa ei ole koskaan toteutettu. Ne ovat siis alueita, joita ei aiemmin käytetty suunnitellusti mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Kaikki nämä alueet luokitellaan sekajoutomaiksi.

Joutomaat voidaan nähdä odostusarvomaina, joiden tuleva käyttötarkoitus on vielä avoin. Joutomaita ja käyttämättömänä olevia tai hylättyjä rakennuksia voi kutsua myös nimellä urbaanit kesannot. Olennaista urbaaneissa kesannoissa on niiden kehittämismahdollisuudet. Alla olevassa videossa kerrotaan joutomaista odotusarvomaina.

Professori Harri Andersson kuvaa joutomaita odotusarvomaina. Videon pituus 39 s.

Kaupunkikehityksen seurauksena joutomaita syntynee tulevaisuudessa uudenlaisille alueille, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kauppakeskusten ympäristöihin, jotka jäävät tyhjilleen uudempien ja suurempien kauppakeskusten alta. Alla olevassa videossa luodaan katsaus tulevaisuuden joutomaa-alueisiin.

Professori Harri Andersson kertoo tulevaisuuden joutomaista. Videon pituus 1 min. 54 s.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

Katso Johanna Nurmisen artikkeli Teollisuuskaupungit Rakennusperintö.fi -palvelussa. Artikkelissa kerrotaan suomalaisten kaupunkien teollistumisesta ja teollisuuden jälkien katoamisesta kaupungeista.

Lue Tilastokeskuksen verkkosivuilta artikkeli Rakennemuutos vie kohti erityisosaamista.

Tutustu Tilastokeskuksen verkkosivuilla artikkeliin Kaskipelloilta palveluyhteiskuntaan - 90 vuotta elinkeinorakenteen muutosta.