Verkkokeskustelu

Menetelmän kuvaus

 

Verkkokeskustelu voi olla reaaliaikaista, esimerkiksi chatissa tapahtuvaa, tai ei-reaaliaikaista, jolloin jokainen voi osallistua keskusteluun haluamanaan ajankohtana sovitun ajanjakson kuluessa.

Verkkokeskustelu voi olla:

  • mielipiteiden vaihtoa, joka sopii erityisesti uuteen aiheeseen tutustuttaessa tai annettaessa palautetta.
  • argumentoivaa, jolloin keskitytään uuden asian oppimiseen esimerkiksi kuvaten aiheeseen liittyviä näkökulmia tai vertaillen ja arvioiden opittavia asioita lähdekirjallisuuden perusteella.
  • kommentoivaa, jolloin arvioidaan esimerkiksi lähdemateriaalia, toisten oppijoiden tuotoksia tai uutta suunnitelmaa.

Yllä mainittu jaottelu on esitetty Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston verkkosivuilla, jossa on mahdollista perehtyä verkkokeskustelun eri tyypeihin tarkemmin.

Harjoitusten tai tutkimusten tulosten esittämiseen ja niistä keskustelemiseen sopii parhaiten ei-reaaliaikainen ja kommentoiva verkkokeskustelu jollain keskustelufoorumilla. Tätä esitellään alla tarkemmin.

Kommentoivaa verkkokeskustelua voi käyttää esimerkiksi havainnoinnin ja aistikävelyn kokemuksien ja tulosten esittelyyn. Verkkokeskustelussa voi purkaa myös interaktiivisista karttaesityksistä tai kuvatuunauksista syntyneitä ajatuksia yhdessä.

Tulokset voidaan esittää verkkokeskustelun avulla ajasta ja paikasta riippumattomasti esimerkiksi kotityönä.

 

Toteutus

 

1. Valmistautuminen

 

Harjoituksen tai tutkimuksen tulokset asetetaan kaikkien keskusteluun osallistuvien nähtäville.

Kommentoiva keskustelu pohjautuu omiin mielipiteisiin ja näkemyksiin opitusta asiasta, mutta keskustelussa voi hyvin käyttää lisänä myös muuta lähdemateriaalia. Valmistautuessa on hyvä etsiä tätä ja tutustua aineistoon huolellisesti.

Opettaja voi aloittaa foorumilla yhden tai useampia keskusteluja määrittäen samalla aiheen. Toinen vaihtehto on, että jokainen oppija saa aloittaa keskusteluja haluamastaan aiheesta.

Opettajan tehtävä on seurata keskusteluja ja kommentoida niitä erityisesti, jos keskustelu alkaa rönsyillä liian kauas alkuperäisestä aiheesta. Opettaja voi myös virkistää keskustelua tarjoamalla uusia näkökulmia.

Ennen keskustelun aloittamista sovitaan yhdessä:

  • mikä on riittävä kommenttien määrä jokaiselta keskustelijalta. Sopiva määrä voi olla esimerkiksi kolmesta kuuteen kommenttia.
  • jos opettaja ei avaa keskusteluja etukäteen, sovitaan millä tavalla tuloksia tässä keskustelussa käsitellään ja mitkä ovat tarkalleen ottaen keskustelun aiheet.
  • kuinka kauan keskustelua on mahdollista käydä.

 

2. Keskustelu verkossa

 

Keskustelussa voi esimerkiksi antaa vinkkejä aiheeseen liityvistä verkkosivuista, vastata toisten esittämiin kysymyksiin tai ajatuksiin ja avata uusia näkökulmia.

On suositeltavaa jatkaa edellisten keskustelijoiden ajatuksia. Jotta keskustelua on helppo seurata, kannattaa viitata omassa kommentissa sen keskustelijan kommenttiin, jota on tarkoitus jatkaa. Esimerkiksi näin: ”Keskustelija X mainitsi edellisessä kommentissaan, että hänen karttaesitykseensä kootut havainnot viittaavat....”

Keskustelun tarkoituksena on esittää omia ajatuksia ja uusia näkökulmia, jotka liittyvät esitettyihin tuloksiin. Pyritään siis pitämään keskustelu tiukasti aluksi määritellyssä aiheessa.

Toisten töiden kommenteissa on hyvä keskittyä kokonaisuuteen pienten yksityiskohtien sijaan.

Esitettäessä arvio, kehittämisehdotus, kritiikki tai muuta palautetta työn toteuttajalle, on hyvä perustella oma näkemyksensä.

Jos verkkokeskustelua on edeltänyt kenttätyöosuus, omiin puheenvuoroihin voi liittää itse otettuja kuvia tai videoita kentältä. Toinen vaihtoehto on liittää linkki interaktiiviseen karttaan, johon on merkitty keskustelun kohteena olevan paikan sijainti. Esimerkiksi Google Maps -palvelun kartta käy tähän hyvin.

Verkkokeskustelun tarkoitus ei ole se, että jokainen keskustelija tuottaa yhden puolen sivun mittaisen miniesseen keskustelufoorumille. Toisaalta kommentin lyhyyskään ei takaa sen laatua. Keskustelun aiheeseen liittyvä, muiden näkökulmat huomioiva ytimekäs kommentti vie keskustelua eteenpäin.

Omien kommenttien esittämistä ei kannata jättää viimeiseen iltaan ennen keskustelun sulkeutumista, koska usean osallistujan toimiessa näin, keskustelu jää varsin vähäiseksi. Kaikkien aktiivinen osallistuminen heti alusta alkaen on tärkeää!

Kaiken kaikkiaan keskustelu on hyvä pitää hengeltään rakentavana ja positiivisena.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Opetushallituksen Edu.fi -palvelussa on lisää tietoa verkkokeskustelusta ja nettiketistä eli käyttäytymissäännöistä verkossa.

Verkkokeskustelua on esitelty myös Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston verkkosivuilla.