Mielikuvakartta

Menetelmän kuvaus

 

Mielikuvakartta on yksilön sisäinen malli fyysisestä ympäristöstä. Jokaisella yksilöllä on mielikuvakarttoja eri paikoista ja maantieteellisiltä tasoilta: omasta pihasta ja kodista, asuinalueesta, kaupungista, valtiosta ja koko maailmasta.

Mielikuvakartoissa ovat jotkut alueet ja paikat edustettuna vahvemmin kuin toiset. Niissä voi myös olla tyhjiä alueita. Mitä paremmin alueen tuntee, sen täydempi mielikuvakartta on. Lue lisää mielikuvakarttojen ominaisuuksista.

Mielikuvakarttoja voi käyttää paikkoihin tai alueisiin tutustumisen apuna tai tulosten esittämisen menetelmänä. Alla mainitut mielikuvakarttatehtävät auttavat:

  • havainnoimaan kohteiden sijantia tilassa.
  • kohteiden ilmaisemista karttamuodossa.
  • ymmärtämään että ihmiset liittävät ympäristöönsä erilaisia merkityksiä, jotka ovat toisaalta henkilökohtaisia, toisaalta toisten ihmisten kanssa jaettuja.
  • ymmärtämään tekijöitä jotka vaikuttavat mielikuvakarttojen muotoutumiseen.
  • mielikuvakartoilla on merkitystä oman toiminnan suuntaamisen kannalta.

 

Toteutus PaikkaOpilla tai paperille piirtäen

 

1. Valmistautuminen

 

Valitaan mielikuvakartan toteutustapa. Sen voi tehdä:

  • A) vapaamuotoisena paperille piirtämällä tai millä tahansa piirto-ohjelmalla, kuten Coreldraw tai Paint.


2. Mielikuvakarttojen tuottaminen

 

A) Vapaamuotoisissa mielikuvakartoissa kohteet piirretään täysin vapaamuotoisesti oman mielikuvan mukaan. Karttaan merkittäville kohteille voi valita symbolit, esimerkiksi tietyt kuviot tai värit. Aluerajaus voi olla mustalla yhtenäisellä viivalla, rakennukset vihreinä neliöinä jne. Symbolien selitteet merkitään kartan alareunaan. Myös lyhyitä kuvailevia tekstejä voi käyttää apuna kartan toteuttamisessa.

B) PaikkaOpissa mielikuvakartat toteutetaan opettajan valmistaman pohjakartan päälle. Kohteet merkitään piste-, viiva- ja aluekohteina. Karttaan on mahdollista liittää myös kuvia ja tekstiä. Katso ohjeet PaikkaOpin kartta-alustan käyttöön (Tulostettavat ohjeet >Kartta-alustan käyttöopas).

 

A+B) Mielikuvakarttoihin voi merkitä esimerkiksi alla mainittuja asioita.

  • Rajat: missä kulkevat alueen rajat?
  • Keskus: missä sijaitsee alueen keskus tai keskukset? Minkä tasoisia keskuksia alueella on?
  • Pienalueet: millaisia pienalueita (asuin-, luonnon-, urheilu-, leikkialueita, mitä tahansa) alueella on?
  • Reitit ja risteymät: millaisia reittejä ja väyliä alueella kulkee, missä ne risteävät?
  • Esteet: onko kulkuväylillä tai yleensä liikkumisessa esteitä (myös henkisessä mielessä)?
  • Omat tuntemukset: tunteet ja kokemukset alueesta. Missä ovat esimerkiksi mielipaikat, pelon paikat, tärkeät paikat, levon ja rauhoittumisen paikat.

Lopuksi karttoihin merkityt kohteet nimetään.

 

3. Keskustelu

 

A+B) Valmista mielikuvakarttaa voi verrata muiden oppijoiden mielikuvakarttoihin ja esimerkiksi jonkun karttapalvelun perus- tai opaskarttaan samasta alueesta. Vertailun ideana on huomata, että ihmiset mieltävät alueen ja siellä olevat kohteet eri tavoin. Siten samasta alueesta syntyy jokaiselle omanlaisensa mielikuvakartta.

B) PaikkaOpissa pohjakartalle toteutettuja karttoja voi verrata peruskarttaan vaihtamalla taustakartoista pohjakartan peruskartaksi. Opettaja saa näkyviin kaikkien oppijoiden kartat samalle pohjalle avaamalla kartta-alustalla yhteisen työtilan ja rastittamalla karttanäkymän oikealla puolella olevista kohteista ne, jotka halutaan katsoa. Mielikuvakarttoja alueesta voidaan näin verrata helposti keskenään ja suhteessa peruskarttaan.

A+B) Keskustelua voi käydä esimerkiksi näistä asioista:

  • Millä perusteella keskus on sijoitettu? Onko se eri paikassa kuin virallisen kartan keskus? Miten keskus määrittyy ja mistä sen tunnistaa?
  • Millä perusteella rajat on sijoitettu? Eroavatko ne virallisen kartan rajoista ja miksi? Huomioitavaa on, että rajoja voi tarkastella monella tavalla: hallinnollisina, alueen asukkaiden perinteisiin ja käsityksiin perustuvina tai esimerkiksi henkilökohtaisina henkisinä rajoina.
  • Millaisia pienalueita alueella on? Miten ne jakautuvat ja millä perusteella ne jakautuvat?
  • Millaisia esteitä alueella on? Kenelle ne ovat esteitä?
  • Mitä merkitystä omalla mielikuvakartallasi on sinulle oikeassa elämässä? Eli miten se ohjaa toimintaasi?
  • Missä kohdin mielikuvakartta poikkeaa eniten esimerkiksi perus- tai opaskartasta ja toisten oppijoiden toteuttamista mielikuvakartoista? Mitä syitä poikkeamiin voi olla?

 

MENETELMÄN SOVELLUKSIA

 

Aisti-mielikuvakartta

Aistikävelyn tuloksista voi tuottaa mielikuvakartan. Sen voi tehdä vaikkapa kuulo- tai hajuaistiin perustuen. Eri aistein tuotettuja karttoja samasta alueesta voi verrata keskenään. Millaisia eroja havaitaan?

 

Kuvitettu mielikuvakartta

Mielikuvakartta voidaan toteuttaa myös kuvitettuna PaikkaOppin tai vaikkapa GoogleMapsin karttapohjalle aistikävelyn jälkeen. Tällöin alueella vierailtaessa otetaan kuvia esimerkiksi:

  • alueen rajoista, pienalueista, keskuksesta ja esteistä.
  • mielipaikoista, pelon paikoista, inhottavista paikoista, rauhoittavista paikoista.