Havainnointi

Menetelmän kuvaus

 

Havainnointi on havainnoijan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Havainnointiin vaikuttavat:

  • ympäristössä havainnointihetkellä tapahtuvat asiat ja siellä olevat ihmiset.
  • havainnoijan kokemukset ja tiedot ympäristöstä sekä hänen mielenkiinnon kohteensa.

Monien ilmiöiden toiminnasta saa parhaiten tietoa havainnoimalla niitä aidossa ympäristössä. Tämä koskee niin luonnonilmiöitä kuin ihmisen toimintaakin.

Havainnointi tutkimusmenetelmänä tarkoittaa systemaattista eli järjestelmällistä tarkkailua. Se ei tarkoita satunnaista katselemista ympäriinsä. Havainnoitavaan kohteeseen on tutustuttava etukäteen, jotta tietää, mihin huomio kannattaa kiinnittää havainnointitilanteessa.

Aistikävely on tässä esitettyä menetelmää hieman vapaamuotoisempi tapa havainnoida ympäristöä. Se ei ole varsinaisesti tutkimusmenetelmä, mutta herkistää tutustumaan ympäristöön avoimin mielin.

 

Toteutus

 

1. Valmistautuminen

 

Ennen kentälle menemistä on hyvä tehdä havainnointisuunnitelma. Alla on lueteltu suunnitelmaan sisällytettäviä asioita.

AIHE

Mitä tarkalleen ottaen havainnoidaan? Työlle kannattaa antaa aiheen määrittävä, alustava nimi.

HAVAINNOINTILOMAKE

Kun työllä on nimi, sen alle luetellaan yksityiskohtaiset ne asiat, joita on tarkoitus havainnoida. Tätä varten kannattaa tehdä havainnointilomake (katso linkit alla). Kohteita voi havainnoida lomakkeen avulla määrällisesti tai laadullisesti. Lomakkeeseen voidaan tarvittaessa yhdistää molempia.

HAVAINNOINTIAJANKOHTA

Milloin havainnoidaan? Mikä viikonpäivä ja kellonaika on sopivin havainnoimiseen? Viikonloppuisin ei kannata havainnoida työmatkaliikennettä tai aamupäivisin harrastuksia.

HAVAINNOINTIPAIKKA

Missä paikoissa havainnoidaan? Tietyt toiminnat tapahtuvat tietyissä paikoissa. Mitkä ovat tähän tutkimukseen parhaiten soveltuvat havainnointipaikat?

AINEISTON RIITTÄVYYS

Montako havaintoa täytyy tehdä, että havainnoitavasta asiasta kertyy riittävästi aineistoa? Tämä voi koskea havainnointikertoja, yhden havainnoinnin kestoa ajallisesti tai havainnoitavien kohteiden lukumäärää.

APUVÄLINEET KENTÄLLÄ

Havainnointilomakeen täyttämisen tueksi havainnoitavasta kohteesta tai ilmiöstä voi ottaa kuvia tai video/audioklippejä. Suunnittele etukäteen mitä talenntamisvälineitä tarvitset kentälle. Kokeile ennen lähtöä, että välineet toimivat.

 

MÄÄRÄLLINEN HAVAINNOINTILOMAKE (PDF)

LAADULLINEN HAVAINNOINTILOMAKE (pdf)

 

2. Kenttätyöskentely

 

Kentällä toimitaan laaditun havainnointisuunnitelman mukaan. Havainnointilomakkeen täyttämisen lisäksi kannattaa paikalla ottaa kuvia, video- tai audioklippeä tai kirjoittaa lyhyitä muistiinpanoja. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi esityksen laatimisessa.

Aineistoa kannattaa kerätä mielummin liikaa kuin liian vähän, koska sitä voi olla vaikeaa saada myöhemmin lisää.

Jos havainnointi toteutetaan ryhmätyönä, ryhmä voi jakautua havainnoimaan eri paikkoja. Lopuksi ryhmän havainnot kootaan yhteen alla olevien ohjeiden mukaan.

 

3. Aineiston käsittely

 

Lopuksi jäsennellään havainnointiaineistot. Tämä kannattaa tehdä melko pian kenttävaiheen jälkeen asioiden ollessa vielä tuoreessa muistissa.

 

Määrällinen havainnointi

Tehdään havainnointiaineistosta taulukko. Lasketaan, montako merkintää jokainen havainnoitava asia lomakkeessa on saanut. Tiedot kirjataan ylös taulukkomuotoon. Näin saadaan helpommin kokonaiskäsitys havainnoitavasta asiasta.

Ohjeita taulukon laatimiseen esimerkiksi Tilastokeskuksen Tilastokoulussa.

 

Laadullinen havainnointi

Havainnointitaulukon muistiinpanot luetaan huolellisesti läpi. Nouseeko sieltä selvästi esiin joitakin säännönmukaisuuksia tai selviä piirteitä havainnoitavasta asiasta?

Jos aineistosta ei esimerkiksi sen suuren määrän vuoksi erotu selvästi olennaisimpia asioita, aineistoa voi teemoitella seuraavalla tavalla:

  • Muistiinpanot luetaan vielä läpi ja niihin merkitään samoihin ryhmiin kuuluvat asiat tietyillä koodeilla, esimerkiksi väreillä, numeroilla tai kirjaimilla.
Esimerkki: Laadullisen havainnoinnin kohteena on ollut liikenteen vilkkaus. Erittäin vilkasta liikennettä kuvaavat kohdat merkitään koodilla A, keskivilkasta liikennettä kuvaavat kohdat koodilla B ja rauhallista liikennettä koodilla C.

 

  • Teemoittelun voi tehdä monella tavalla, mutta aina pyritään mahdollisimman johdonmukaiseen luokitteluun.
  • Muodostetuille teemaryhmille annetaan niitä kuvaavat nimet.
  • Kun teemoittelu on valmis, katsotaan jäikö tärkeitä havaintoja ryhmien ulkopuolelle. Entä ovatko luodut teemaryhmät keskenään samantasoisia? Jos näissä on jotain ongelmia, teemoittelu kannattaa tehdä uudelleen. Uusia ryhmiä voi tehdä ja tarpeettomia ryhmiä voi poistaa.
  • Jäsentelyssä voi käyttää apuna myös käsitekartan ohjeistusta.

 

4. Määrällisen ja laadullisen tiedon hyödyntäminen esityksissä

 

Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi osana interaktiivista karttaesitystä. Tällöin kartta-alustalle luodaan esitys, jossa valittuihin karttapisteisiin liitetään havainnoinnin avulla tuotettua tietoa. Se voi olla tekstimuodossa olevaa kuvailevaa tietoa tai numerotietoa. Se voi olla myös kuvia tai lyhyitä videoklippejä. Esimerkiksi yllä esitetyn teemoittelun avulla luotujen teemaryhmien esittämistä kartta-alustalla voi harkita.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Havainnoinnista voi lukea lisää Tamperen yliopiston KVALIMOTV -verkkopalvelusta.

Havainnointia tutkimusmenetelmänä käsittelee Hanna Vilkan teos Tutki ja havainnoi (2007). Tammi, Helsinki.