Haastattelu

Menetelmän kuvaus

 

Haastattelua käytetään kaupunkiympäristön tutkimuksessa menetelmänä, kun halutaan saada selville ihmisten käsityksiä heidän ympäristöistään.

Haastattelumenetelmän vahvuutena on tiedon määrä ja syvällisyys. Sen avulla on mahdollista saada selville, mitä ihmiset ajattelevat tietystä asiasta ja miksi.

Toisaalta tähän liittyy haastattelumenetelmän heikkous: sen avulla laajojen aineistojen kerääminen on vaikeaa, koska keskusteleminen kasvokkain ihmisten kanssa vie aikaa. Näin ollen tiedon yleistettävyys ei ole kovin hyvä. Tällä tarkoitetaan sitä, että pientä ihmisjoukkoa haastattelemalla ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, ovatko ihmiset yleisesti samaa mieltä kyseisestä asiasta.

Haastattelu ei ole satunnaista jutustelua, vaan suunniteltu tapahtuma. Kysymykset valmistellaan etukäteen ja haastattelutilanteessa haastattelija ohjaa keskustelun kulkua.

 

Toteutus

 

1. Valmistautuminen

 

Aiheen määrittäminen

Haastattelun aihe kannattaa valita niin, että se hyödyttää työtä kokonaisuudessaan. Toisin sanoen jos haastattelu on osa Tartu tutkimukseen -tutkimusprojektia, kannattaa miettiä

  • miten haastattelun kysymykset liittyvät tutkimussuunnitelmaan.
  • miten tuloksia käytetään esityksen toteuttamisessa.

Mikä on tarkalleen ottaen haastattelun aihe? Työlle kannattaa antaa aiheen määrittävä, alustava nimi.

 

Haastateltavat

Haastateltavien määrä päätetään etukäteen. Jos kysymyksiä on vähän tai ne tuottavat vähän tietoa, haastateltavia on syytä olla useampia.

Jos taas kysymyksiä on paljon ja ne ovat syvällisiä, toisin sanoen johdattavat haastateltavan kertomaan paljon aiheestaan, haastateltavia tarvitaan vähemmän.

Seuraava tehtävä on etsiä haastateltavat, ja tiedustella heiltä mahdollisuutta haastatteluun. Tässä vaiheessa sovitaan haastatteluajankohdasta ja -paikasta. Etukäteen on hyvä kertoa, millaisia asioita haastattelussa tullaan käsittelemään.

On myös syytä kysyä lupaa mahdolliseen videoimiseen. Samalla voi kertoa, mihin kurssiin haastattelu liittyy ja missä tulokset mahdollisesti julkaistaan. Kannattaa muistaa, että jos esitykset on tarkoitus avata julkisiksi kaikille esimerkiksi PaikkaOpissa tai muussa verkkopalvelussa, tämäkin on syytä mainita haastateltavalle.

 

Kysymykset

Haastattelukysymykset laaditaan aluksi päätetystä aiheesta. Tässä vaiheessa on hyvä miettiä, miten haastateltava mahdollisesti vastaa kysymyksiin. Hän saattaa ymmärtää ne toisin kuin oli ajateltu. Kysymysten testaaminen kaverilla tai kotiväellä on hyvä keino selvittää kysymyksen toimivuutta.

Haastattelusta ei kannata suunnitella liian pitkää, jotta haastateltavat jaksavat vastata hyvin kaikkiin kysymyksiin. Toisaalta siihen täytyy sisällyttää kaikki olennaiset asiat. Jälkeenpäin voi olla vaikea saada paikattua puuttuvia tietoja.

Kysymykset kannattaa muotoilla niin, että vain yhtä asiaa kysytään kerrallaan.

 

Vastausten tallentamistapa

Etukäteen on päätettävä haastattelun tallentamistapa. Vaihtoehtoja ovat

  • vastausten ylöskirjoittaminen
  • videoiminen
  • äänittäminen nauhurilla

Kirjoittaminen on hidasta, mutta toisaalta teknisesti helpoin toteuttaa. Kirjoitettuja vastauksia ei myöskään tarvitse myöhemmin purkaa tekstimuotoon.

Videolla esiintyminen saattaa tuntua haastateltavasta vaikealta. Etukäteen täytyy varmistaa haastateltavan suhtautuminen asiaan. Myös äänen tallentamisesta täytyy kysyä haastateltavalta lupa.

Haastatteluvälineistöön kannattaa tutustua etukäteen, jotta varsinaisessa tilanteessa sen toimivuuteen ei tarvitse käyttää aikaa ja kiinnittää huomiota.

 

Haastattelutilanteen ennakointi

Haastattelutilanteen kulku kannattaa miettiä etukäteen: paljonko tarvitaan aikaa eri vaiheisiin ja mitä varustusta tarvitaan mukaan.

Jos on tarkoitus tallentaa ääntä ja/tai kuvaa, niin sopiva paikka kannattaa katsoa jo etukäteen. Tällöin vältytään yllätyksiltä esimerkiksi sen suhteen, että paikka onkin liian meluisa tai huonosti valaistu.

 

2. Kenttätyöskentely

 

On tärkeää ehtiä ajoissa paikalle, jotta voi valita hyvän paikan haastattelulle ja mahdollisesti testata välineet.

Varsinaisessa haastattelutilanteessa esitellään ensin haastattelijat ja kerrotaan, miksi haastattelua tehdään.

Haastattelua ohjataan niin, että puhe pysyy asiassa. Haastateltavan on kuitenkin saatava kertoa mielipiteensä rauhassa.

Lopuksi haastattelusta kiitetään.

 

3. Aineiston käsittely

 

Olipa haastatteluaineisto missä muodossa tahansa, se täytyy jäsennellä. Video- ja audioaineistot litteroidaan ensin, eli kirjoitetaan auki tekstimuotoon.

Tämän jälkeen aloitetaan jäsentely. Yksi vaihtoehto on käyttää tässä apuna käsitekartan ohjeistusta. Toinen vaihtoehto on teemoitella aineisto seuraavalla tavalla:

  • Tekstimuotoinen haastatteluaineisto luetaan huolellisesti läpi. Nouseeko sieltä selvästi esiin joitakin tutkimuksen tai harjoitustyön aiheen kannalta keskeisiä asioita?
  • Jos tärkeitä asioita ei nouse heti esille, aineisto voidaan teemoitella. Tällöin haastattelut luetaan vielä läpi ja haastatteluteksteihin merkitään samoihin ryhmiin kuuluvat asiat tietyillä koodeilla, esimerkiksi väreillä, numeroilla tai kirjaimilla.
Esimerkki: Jos kysytään haastateltavien mielipidettä jostain paikasta, niin myönteisesti suhtautuvat voidaan merkitä koodilla A, kielteisesti suhtautuvat koodilla B, puolueettomat koodilla C ja kantaaottamattomat ja epävarmat koodilla D.

 

  • Teemoittelun voi tehdä monella tavalla, mutta aina pyritään mahdollisimman johdonmukaiseen luokitteluun.
  • Muodostetuille teemaryhmille annetaan niitä kuvaavat nimet.
  • Kun teemoittelu on valmis, katsotaan jäikö tärkeitä haastatteluissa mainittuja asioita teemaryhmien ulkopuolelle. Entä ovatko luodut teemaryhmät keskenään samantasoisia? Jos näissä on jotain ongelmia, teemoittelu kannattaa tehdä uudelleen. Uusia ryhmiä voi tehdä ja tarpeettomia ryhmiä voi poistaa.

Haastateltavien henkilöllisyys ei saa tulla esiin tulosten esittämisen yhteydessä, ellei haastateltava ole erikseen antanut tähän lupaa. Toisin sanoen haastateltavien kuvia, video- tai audiohaastatteluja tai nimeä ei saa esittää julkisesti verkkopalveluissa, kuten interaktiivisella kartta-alustalla tai kuvanjakopalveluissa. Valmiit materiaalit on toimitettava haastateltaville, jos näin on sovittu.

 

4. Tulosten hyödyntäminen

 

Haastattelun tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi osana interaktiivista karttaesitystä. Tällöin kartta-alustalle luodaan esitys, jossa valittuihin karttapisteisiin liitetään haastattelujen avulla kerättyä tietoa. Se voi olla tekstimuodossa olevaa kuvailevaa tietoa. Esimerkiksi jos haastatelluilta on kysytty mielipiteitä tietystä paikasta, näistä vastauksista koostetaan kartta-alustalle lyhyt yleisluonteinen kuvaus paikasta.

Kartta-alustalle voi liittää myös kuvia tai lyhyitä videoklippejä paikoista tai ihmisistä. Jälkimmäisessä tapauksessa muista kysyä lupa kuvien tai klippien julkaisemiselle.

 

 

LISÄÄ TIETOA

 

Tampereen yliopiston KvaliMOTV -palvelussa kerrotaan: