Käsitekartta

Menetelmän kuvaus

 

Käsitekartassa kaavioon merkitään aiheeseen liittyviä käsitteitä ja hahmotetaan niiden keskinäisiä yhteyksiä. Yleensä käsitekarttaa rakennetaan ylhäältä alaspäin, puumallisesti. Ylempi käsite siis pitää sisällään alemman tason käsitteet.

Käsitekartta on oppimisen ja aineiston jäsentämisen väline toisin kuin miellekartta, joka toimii paremmin projektien alkuvaiheessa ideointityökaluna.

 

Toteutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käsitekartan laatiminen aloitetaan tutustumalla aineistoihin, joista käsitekartta on tarkoitus tehdä.

Selvitetään, mitä asioita aineisto käsittelee? Mitä paikkoja, ajankohtia, henkilöitä tai asioita aineistossa on mainittu?

Kun kaavion piirtäminen aloitetaan, pyritään ensin löytämään keskeisin asia tekstistä. Jos teksti on jäsennelty valmiiksi - se ei siis ole esimerkiksi itse kerättyä haastatteluaineistoa - pää- ja väliotsikot kertovat usein asioiden tärkeysjärjestyksestä tekstissä.

Periaatteena käsitekartan toteuttamisessa on asettaa ylimmälle tasolle keskeisin pääkäsite ja alakäsitteet seuraaville tasoille.

Kaavioon merkitään kaikki asiat mahdollisimman tiivistetyssä muodossa, lyhyesti, esimerkiksi käyttäen keskeisiä avainkäsitteitä. On tärkeää pyrkiä löytämään aiheeseen liittyvät keskeisimmät ydinasiat.

Kaaviosta kannattaa tehdä persoonallinen ja oman näköinen. Tässä voi käyttää apuna värejä, piirroksia, symboleita, sanoja ja muita merkkejä mielikuvituksen mukaan. Symbolien, merkkien ja värien selite kannattaa merkitä kaavioon, jotta niiden tarkoituksen muistaa myös myöhemmin.

 

LISÄÄ TIETOA

 

Lue käsitekartasta lisää Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen verkkosivuilta.

Käsitekartoista kerrotaan myös Peda.netin verkkosivuilla otsikolla Käsitekarttojen tekoon. Täällä on myös listaus käsitekarttaohjelmista, joita voi hyödyntää yhteisölliseen ja yksilötyöskentelyyn verkkoympäristössä.

Tutustu myös eNorssin verkkosivuilla artikkeliin Käsitekartta (Mind map).